Käsivarsi tulee alas aika haipakkaa eli pumppausvarren kiertoliike välittyy suoraan pääventtiilille. Voiman välittävä ratas on luokkaa rautaharava. 2x12 T

Muokattu: 15. Huhtikuuta, 20251 vuosi, käyttäjä: alpensau

4 tuntia sitten, Jopotuinen kirjoitti:

Jos tuo toiminto on vipuvarsi asennettuna pumppaustoimintoon, eli toiminto siinä samassa vipua irrottamatta, eli toisin kuten rimpulassa, niin luultavasti kyseessä on turvatoiminto estämässä vahinkolaskeminen.
Mutta kyllä siellä pitäisi olla laskuventtiilille jousivaste, eli pystyy laskemaan hitaasti ja vaikka sentti kerrallaan. 
Käyttöohje? 

 

Mun tunkissa oli just vastaavanlainen liitos kuin Alpensaun kuvassa. Ja saa tosiaan laskettua hyvin hitaasti tai vaikka sentti kerrallaan pysäyttäen kun "raottaa" virtausta kahvaa pyörittämällä vain aavistuksen ja laittaa heti taas kiinni. Mun mielestä tässä maanantaikappaleessa se toimi kyllä (varsinkin aluksi) mutta vaikka vääntömomentti ei suureksi muodostu pyöreää putkea pyörittämällä, huononi se osien välinen kiinniotto koko ajan vain lisää. Ensin kun pyörähti kerran ja sitten koko ajan pienemmällä vastuksella. Alkoi pelottamaan sulkeutuuko se venttiili varmasti kokonaan/kunnolla, kun sen sai enää tosi hentoisella voimalla kiinni asentoon ennen kuin pyörähti tyhjää. 

Kävin joka tapauksessa vaihtamassa siis jo tunkin uuteen ehjään, kun niitä oli Motonetissa hyllyssä jäljellä. Samalla vilkaisin Bachon vastaavaa mallia ja siinä tuo varsi vaikutti olevan jotenkin kiinteästi kiinni tunkissa. Ei lähtenyt siinä kahva vetämällä irti siitä tunkista kuten MXT:ssä lähtee lähes vastuksetta eikä kahva pyörinyt tyhjää reilumminkin kiertäessä. Kun syksyllä seuraavan kerran tunkille on tarvetta, yritän muistaa toisaalta keskittyä siihen, että en vahingossa pyöristä kahvan sisuksen kulmia vääntämällä yhtään tarvetta suuremmalla voimalla venttiiliä kiinni asentoon. 

Ja pyöränpultteihin ei sitten mitään rasvaa, vaikka jotkut voiteleekin.

Menee momentit ihan vituralleen, eikä pulttikaan välttämättä enää pidä, kun on  kitkat poistettu.

Joskus kauan sitten laittelin äitini auton pultteihinkin, kun olivat kovasti ruostuvan oloista sorttia. Sittemmin luin kieltoja ettei näin saa tehdä. Tosin hiljattain luin taas toisensuuntaistakin (että kuitenkin saisi). 

Tästä tuli mieleen, että nyt Enyaqin pultit olikin aivan uudenlaisia. Niiden rakenteessa oli jonkinlainen prikka. Estää ehkä pultin löystymistä vahingossa itsestään. Tai helpottaa aukaisemista. En tiedä. Toivottavasti ei ainakaan aukea tuon takia liian helposti. Pitääkin muistaa tänään tehdä jälkikiristys parin päivän takaiselle vaihdolle. 

Autotehtaalla tuli joskus erä  SAAB pyöränpultteja vahattuna.
Peltivanteiden kanssa seuraus oli, että pultit kiertyivät liian syvälle ja ottivat osumaa käsijarrukenkien kanssa.
Pulteille tehtiin liuotinainepesu, kun kuranttiakaan ei ollut  ja sen jälkeen toimivat kuten pitikin. 
Kuparitahnasta olen kuullut puhuttavan, mutta siitä muuta tiedä.
 

Muokattu: 15. Huhtikuuta, 20251 vuosi, käyttäjä: Jopotuinen

No mikä on suositus jarrusatulan liukupultteihin ? Kuparitahna, vaseliini vai jotain muuta ? Hovikorjaajani käyttää tahnaa. Kerran vaihdoin palat uudehkoon Kian maasturiin - siinä oli vaseliinia.

Vaseliini käy, samoin se kuparitahna vaikka harvemmin peruskäyttövessan jarruissa tarviaa kummoista lämmönkestoa. 

Pyöränpulteissa käytän tahnaa, ei ole pyörät irronneet eivätkä toisaalta myöskään jumiutuneet kupan vuoksi. Kierrettä ei toki holvata täyteen, eikä kartioon, tai prikkaan. Pieni sipaisu. 

Kuparitahnassa on huonona puolena sen mahdollisesti aiheuttama korroosio alumiinin kanssa, tämä voi toki olla enemmänkin teoreettinen ongelma. Ei välttämättä aiheuta normielämässä mitään. 

10 minutes ago, Olutmoottori said:

 

Kuparitahnassa on huonona puolena sen mahdollisesti aiheuttama korroosio alumiinin kanssa, tämä voi toki olla enemmänkin teoreettinen ongelma. Ei välttämättä aiheuta normielämässä mitään. 

Tiesuolavesi saattaa kyllä vaikuttaa.

En ymmärrä miksi sinne liukutappeihin pitäisi ne mahdollisesti jumittavaa kuparitahnaa laittaa, kun nykyään on ihan jarrurasvanimelläkin myytävää tököttiä joka on sinne nimenomaan tarkoitettu https://www.motonet.fi/tuote/crc-braklube-pro-jarrurasva-100-g?product=60-0110

Pyöränpulteista, tai no voortin tapauksessa muttereista kun on puhetta, niin voortin käyttämät peltikuoriset mutterit on ihan saatanasta...

 

14.4.2025 klo 11.44, Densen kirjoitti:

Vaihdoin eilen Enyaqiin kesägummit. Hyvin jaksoi uusi tunkki nostaa tätä painavampaakin autoa. Ja itse jaksoin nostella Enyaqin isot renkaat asentaessa akselille. Takarengas varsinkin on aikamoinen kun on 245 leveä ja 18 halkaisijalla vanne. Plus kohtuu pullea. 

Piti tulla korjaamaan, että nää oli vielä isommat nää takarenkaat. Muistelin tuohon ulkomuistista väärin. Skodillakin takaset on 255/50/R19. Edessä 235/55/R19 mikä olis paljon järkevämpi (mm. hinnaltaan!). 

En tiedä mikä juttu tää on, että taka ja eturenkaat on erilaiset ja ylipäätään noin leveät. Uusiminen maksaa hunajaa ja renkaita ei voi kierrättää taakaa eteen ja päinvastoin.

Onkohan nää oikein ?

-Renkaan ulkohalkaisijaa saa muuttaa alkuperäiseen renkaaseen nähden enintään 15 prosenttia.

-renkaiden leveys voi olla enintään 30 mm suurempi tai pienempi kuin auton rekisteriotteessa ilmoitettu määrä.

Muokattu: 16. Huhtikuuta, 20251 vuosi, käyttäjä: alpensau

Joskus kun uusia vanteita yhteen autoon ostin ja halusin vaihtaa vähän näyttävämpiin, tuli noita sääntöjä tutkittua. En enää muista tarkasti. Mutta rekisteriotteessa luki valmiiksi muistaakseni 3-4 eri vaihtoehtoista kokoa ja olisko tosiaan ollut, että niistäkin sai hieman poiketa. Jos poikkesi enemmän, olis pitänyt muutoskatsastuttaa ne.

Hankalimmaksi pähkittäväksi muodostui vanteen keskiön sijainti ulos-sisään suunnassa vanteen ulkoreunoista. Niistäkin, kun on eri vaihtoehtoja. Vanhasta vanteesta pystyi katsomaan vanteen sisäpuolen painatuksesta mikä siinä se luku oli mutta kun vaihtoi leveämpään vanteeseen, niin en meinannut osata päättää mikä sen luvun pitäisi uudessa vanteessa sitten olla.

Joskus ainakin vanteiden osalta tais olla niin että kaksi tuumaa isommat kuin rek.ot merkitty jos halusi laittaa autoon niin piti käydä muutoskatsastamassa.

Max tuuma isoimpaan otteessa olevaan halkaisijaan ja max 30mm leveyteen. Muuten tarvitsee muutoskatsastaa.

https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/1988/970#OT1_OT4