Jopotuinen

Vaan nytpä tuli tenkka på. Noi Orthexin kannelliset saavit, kuten muidenkin, on tehty polypropyleenista (PP) jonka liimattavuus on äärimmäisen huonoa. Samaa taitaa olla noiden putkienkin kanssa, Joku syaani pikaliima taitaa tarttua - ehkä. Täytyy siis keksiä jotain muuta. Onkohan tuohon kokoluokkaan olemassa läpivientikumeja? Eikä pieni vuotokaan liitoksessa olisi katastrofi.

Tuosta muovin kierrätyksestä. Jossain väitetiin, että Suomi olisi häntäpäässä muovin keräyksessä. Mitähän ja miten on taas tutkittu asioiden kaunistamiseksi toisaalla. Joka tapauksessa jos halutaan sitä muovijätettä vähentää (nyt ainoastaan takaisinkeruuta), tehokkainta olisi panostaa tuottajan vastuuseen ja velvoittaa vähentämään pakkausmuovien määrää. Elintarvikepuolella ainakin leikkeleissä Suomi onkin tuplasti edellä. Espanjassa tyypillisesti pakkauskoot ovat 75 ja 150 g. Suomessa taitavat olla 150, 300g ja isommatkin tyypillisiä pakkauskoja, eli voidaan sanoa muovia syntyvän tuossa puolet vähemmän mainittuun verrokkimaahan. Myös shrinkflaatio on oma lukunsa asiassa, joka osaltaan huonontaa myös tätä asiaa. Sitten on nämä muovipakkaukset, joita ei tahdo saada auki, ei kirveelläkään. Siellä voitaisiin helpostikin puolittaa muovin paksuus. Kolmas on se, kun pakkauksesta tehdään selkeästi sisältöään isompi markkinointitarkoituksessa. Nyt on altaissa alkanut näkyä vakuumimuoviin pakattua jauhelihaa. Muovia näissä on vain murto-osa muovirasiaan nähden. Tilaakin vie puolet vähemmän, syntyy merkittäviä säästöjä syntyy varastoinnissa ja logistiikassa. Tiedä sitten, onko sillä sitten jokin vaikutus laatuun. Autoteollisuudessakin ylivoimaisesti parhaimmat säästöt saatiin aikaiseksi pakkauskalustoa ja pakkauksia kehittämällä. Jos 10 kpl pakkaukseen saatiinkin kikkailtua 12 kpl osia, oli säästö prosenteissa suoraan sama ja vuositasolla säästö Euroissa valtava, voidaan puhua kymppitonneista.

Sais noi ilmat hiljakseen lämmetä. Alkaa hiljalleen nuo Torren lentolippujen hinnat kuumottaa, kun alkaa on lentolippujenkin hinnat olla kohillaan...

https://www.stara.fi/2023/05/03/mita-ihmetta-parhaiten-lokin-aanta-matkinut-kruunattiin-voittajaksi-belgiassa/

Veneilyn hinnakkuuden juurisyy selvinnyt

No toi remmi ei kyllä yhtään auta luontoa, sinnehän se lentää nyt pullon mukana, edelleen. Kerran ihmettelin jotain uutiskuvaa joesta kerätystä muoviroskasta ja jokaisessa tunnistamassani pullossa oli se korkki mukana. Kyllä Maailma nyt paranee.

Tuossa nuo viemäriputkien mitoitus fundeerauksessa ja nyt lähti homma juoksemaan, kun löysin tiedot BASIC10 altaan viemäriliittymän läpimitasta. Tuotteesta löytyy kyllä mittakuvia, mutta ei sen saamarin pohjareiän läpimittaa. Mutta nyt lopulta lykästi kun osuin valmistajan sivuille ja sieltä löytyi jopa CAD kuvat ja vasta sieltä mittaamalla selvisi, että 60 mm ja sihdin läpimitta 70 mm. Sekin tieto piti siis hakea mittaamalla! Ilmeisesti lähden rakentamaan 32 mm putkella (joo tukkeutuu helpolla), kun käyttö on vähäistä ja rajoittuu ainoastaan kesäkuukausiin. Jula myy tämmöstä 15 € hintaan, mutta siitä puuttuu ylivuoto ja APK liittymä, eli ne rakennettava erikseen pystyputkeen, mutta malli on ihastuttavan littana. Viemäri olisi tarkoitus viedä alapohjasta läpi ihan suoralla putkella läpi, toki niskaa väistäen, ja kalvohajulukko sitten ulkopuolelle ennen rasvanerotinta. Toinen vaihtoehto on sitten Liran tuotteet, tuohon settiin tulisi tuo ylivuotosuoja mukaan. Pesukoneelle voisi tehdä pystyputkeen T-yhteellä liittymän Lämpimän veden (alkujaan ei pitänyt tulla) voisi toimittaa Biltsun 110 € 10 ltr varaaja, sijoitettuna niin ikään talon alle.

Kyllä mökkiläisiä taas viedään kuin litran mittaa, rasvanerotuskaivo! Kaukokiidon toimituskulut tuohon vielä päälle ja kannelliselle 28 litran saaville on saatu hintaa vaatimattomat 625 € Pytyn kapasiteetti on 600 ltr/vrk, käytännössähän tuo on kokoluokkaa giant vesilukko. Vanhaan viininkäymisastiaan kun lisäilee nuo putket, niin se on siinä. Tai no, ei sentään hyvää astiaa silleen pilata. Pytty itsessään siis on sisältä lähes tyhjää täynnä. Kuvan aukosta johdetaan vesi sisälle ja jostain pytyn toiselta puolelta hieman tuloaukkoa alempaa

Mutta jos se onkin pelkästään vastatuuliavustin? Cyklolla tottunut ajeleen sieltä jarrukahvoilta, joka lienee onkin se tangon perusasetus. Eritoten kämmenet ovat pitäneet siitä, hybridin kanssa puutumisongelmia lukuisista otevaihtoehdoista huolimatta. Tuossa asennossa kämmenille tulee ehkäpä lisää myös momenttivartta, joka osaltaan vähentää kuormitusta. Tai sitten se on vaan tuo otteen muotoilu. Extrana hyvä etunoja-asento vie myös kuormitusta pois perskannikoilta. Talviliukkailla havaitsin sycklon itse korjaavan linkkuun menneen perän myötä painopistettä ja korjaavan kurssia suoraan, kun hybridi halusi vain kyljelleen. Asiaa pähkäiltyäni tulin tulokseen, että sycklossa etuote pysyttelee etuakselin etupuolella ja siten korjaa tasapainoa ja kurssia. Hybridiä pienemmällä Caster kulmallakin lienee vaikutuksensa. Sitten on tietty tuo pysty ajoasento muun liikenteen seuraamiseksi. Varovainen kallistuminen tuohon pappa-asentoon. Cyklopappa onkin vähän harvinaisempi näky

Uusi 30 cm leveä kiikkerä maksaa n. 25 €, Jyskissä vaihtopäällinen +13 € Tämä keskeltä kavennettu jalusta taittuu näköjään siten että koivet tulevat esiin molemmista päistä. IKEA leveämpi malli olisi ollut kokoon taitettuna n. 170 cm pitkä ja se kapeampikin malli taisi olla yli 150 cm pitkä. Siivouskomerossa tilaa korkeudessa max 140 cm, eli yksikään nuista ei olisi mahtunut varatulle paikalle. Onneksi tuli tutkittua asiaa, eikä vain rientää noutamaan ensimmäistä vastaan tullutta. Lisäksi näiden epävakaus yllätti, arvosteluissa yhtä tähteä järestään lykkäävät ja kaatumisalttiutta moittivat. Tuota voisi luonnehtia jo turvallisuus riskiksi, IKEA tuotteissa STD:si Tämä Sini vaihtopäällinen vetää vahvuudellaan vertoja eräälle "silkin ohuelle turbaanipäiselle tuotteelle, eikä se alusfoumaikaan ole kuin pari millä paksu. Sini-tuote oli joskus hintava laatumerkki. Nykyisellään alkaa olla peränpitäjä, liian monta huonoa kokemusta heidän tuotteistaan. Myös vaihto-osien kanssa on kuin takavuosina partahöylien kanssa, kun yritti ostaa yhteensopivan vaihtopään. Nykisin valitsenkin usein miten Iisi merkkisen tuotteen, niin pääsee vähemmällä säätämisellä ja laatukin vaikuttaa suht kelvolta. Pistänyt muuten tuossa merkille myös Fiskarsin lähteneen keksimään uudelleen varsiensa ja tarvikkeidensa kiinnitystä. Perse. Edit Hitto kun olisi älynnyt, niin olisi vetänyt alumiinifolion tuohon alimmaksi, niin olisi voinut parantaa silitystulosta ja eristää levyä kosteudelta. Ehkäpä teenkin sen vielä, kun saan nitojan hollille, niin nitomista ennen poistan tuon päällisen ja laitan sen alumiinin sinne alle.

Se kyllä syö, jos joku menee fillarilla ohi. Työvälillä ei koskaan, ei yksikään mennyt ohi liki 40 vuotisen uran aikana. Mutta muiden kynittyjä nahkoja on vaikka muille jakaa Jos nyt jätetään retkifillaroinnit pois luvuista, niin kaksi on mennyt ohi ja kirvelee se vieläkin. Eka oli joskus ihan 90-luvun alussa kun kärvistelin jotain pahaa nousua 10v Stradalla rattaat paukkuen, niin takka pääsi joku tyyppi yllättämään. Toinen kerta oli 21v Cresentin kanssa joskus 90-luvun lopulla, kun Rouvan kanssa mökiltä kylille ja jouduin odottelemaan häntä verkkaisesti vastamäkeen noustessa takaa tuli tyyppi tankopyörällä ja heitti näytösluonteisesti ohi modernilla hybridillä nitkuttelevasta, ajolaseihin ja kypärään, sekä fillarishortsein, ajokäsinein ja klossikengin suonustautuneesta katu-uskottavan pellen näkkösestä. Se kokemus syö vieläkin

Maalasin silityslaudan yläosan sinisaven värisellä Unica Akva maalilla. Kävi nimittäin niin, että Rouva valitteli silityslautaansa, että suojakangas on reunasta halki. Meinasin sitten, että ostan kokonaan uuden onhan tuo jo vanha, kerran aiemmin jo uusinut siihen kankaan. Pikainen Googlaus osoitti kuitenkin, että ihmiset haukkuivat Sinin ja Jyskin silityslaudat maanrakoon, niiden kiikkeryyden tähden. IKEA silityslaudat näyttivät käyttävän samoja epävakaita keskeltä kavennettuja jalkoja. Niinpä sitten vanha korjaus vielä kertaalleen ja uusi Sini suojakangas reilulla vitosella Tokmannista. Ennen kannen kunnostusta löystyneen jalan irrotus lastilevystä ja kiinnitys uudelleen liiman kanssa, jos vaikka siinä sitten pysyisi sitten tuon loppuunkäytön. Tätä ei olisi kuitenkaan kannattanut tehdä, vanhan kankaan poisto osoitti lastulevyn pinnan käyneen rosoiseksi ja jauhottunut. Nyt jos ei tuota jalkaa olisi tuohon liimannut, niin olisi voinut levyn vain kääntää ympäri ja ehyt puoli kangasta vasten. Maalasin sitten tuon lastulevyn pinnan kahteen kertaan, että jos vaikka pysäyttäisi eroosion ja hieman tasoittaisi pintaa.

Tämä näiden peli. Mätkivät sokkona toisiaan päähän toisen aina paikkaa vaihtaen. Jos mätkijälle tulee huti, niin sitten vuoro vaihtuu. Alkuun näytti typerältä, mutta sitten alkoi naurattamaan aivan hervottomasti juuriki sen typeryyden tähden. Vähän kuin joku live Nintendo peli

Mutta jos tässä ihan oikeasti tuota sähköpyörää, niin pitäiskös se sitten olla cyklon vai hybridin kaltainen? Kylillä hybridin asento parempi, mutta maantien reunassa selkäruodon venuttaminen vinttikoiran kaarelle ja hartiat eteen ja suppuun, se tuntuu vaan niin hyvältä. Joskin alaotteella vain hyvin harvoin. lähinnä kovassa vastatuulessa. Cyklon ketteryys ja eloisuus verrattuna vanhaan hybridiin on aivan lyömätön.

Ne Canyon kevyemmät sähköpyörät jaksoivat kyllä hämmästyttää sähköpyörän tunnistamattomuudella. Näilläkös ne silloin takavuosina siellä kisoissakin huijasivat, ainoastaan lämpökamera käräytti huijarit