No, läheltä liippaa. Nimittäin alkanut funtsia, että jos laittaisi 1m3 IBC säiliön ja sen kupeeseen vene WC:n.
Tommonen sähkötoiminen pytty kuluttanee vettä n. 0,5-2 ltr/kerta. Aika monta kertaa saa piipahtaa, ennen kuin on IBC tankki täynnä. Sen jälkeen farmari käy imusäiliönsä kanssa ja siirtää tuotokset peltonsa uumeniin. Toki systeemi edellyttää luokse päästävyyttä, mutta meillä se toteutuu helpostikin.

Käyttövetensä järjestelmä voi ottaa vesipaljusta, jota voi panostaa sitten ämpärillä tai letkulla.

Mutta isoa rahaa tuossa ei tarvita, sähköpytty joku 300 € alkaen, käsin käytettävä satkun vähemmän. IBC tankki lienee joku 250 €, ellei satu jostain saamaan ylimääräisiä.

Äkkiseltään kuulostaa liian halvalta ollakseen toimiva  

https://marinekauppa.com/fi/category/sahko-wct/384

Tollanen sähköpyttyhän voisi toimia myös puutarhapumpun paineistamana?
Tai sitten tyyppiä jokin pieni välisäiliö WC täyttölaitteella varustettuna, jollei jostain syystä painevettä siedä. Tämmösen kanssahan myös tuo manuaalinen versio pariutuu.

Nuistahan voisi viritellä jonkin kaupallisen setupin vapaa-ajan huushollien tarpeisiin. Säiliö voi sijaita IBC säiliö voi sijaita samassa tasossa pytyn kanssa, ei siis tarvita kaivuutöitä ja pyttyjä voi kytkeä sarjaan, jos kuution tilavuus tuntuu pieneltä. 

Ja onhan joku tuotteistanutkin jonkin tällaisen, jossa se alipaine huuveroidaan sinne tankkiin, kuten ruotsinlaivoissakin. Joskin se 0,5 ltr huuhtelumäärä jättää hieman arveluita pyttyyn syntyneiden jarrutusjälkien poiston suhteen.

Noissa veneen huusseissa se tavara jää pytyn ja säiliön väliseen nousuputkeen välivarastoon ja jatkaa sieltä matkaansa säiliötä kohden seuraavilla käyttökerroilla tyyliin FIFO.
Näiden pulma ajanoloon on takaiskun vuotamien takaisin pyttyyn päin. Yleensä syynä on virtsan kiteytyminen.
Huolto-osa on edullinen n. 10 € luokkaa ja sen voi uusia säännöllisesti kerran vuodessa tai muuttaman vuoden välein. Operaatio on helppo ja siistikin, kunhan on pumpannut sinne ensin puhdasta vettä riittävästi.
Sähkötoimista en tiedä mitenkä sitten siellä.

Muovisäiliöt päästävät hajuja läpi, samoten kuin butyylipoistoletkutkin. Letkujen suositeltu vaihtoväli muistaakseni 6 vuotta. Mutta koska ollaan ulkoilmoissa, hajuhaitta on niin vähäinen, ettei sitä havaitse. Uskoisin.

 

Muokattu: 8. Syyskuuta, 20241 vuosi, käyttäjä: Jopotuinen

Viimeyönä käytin hiukan aikaa tuon kalvopainastian pohdiskeluun ja sitten se lamppu syttyikin. Joskus kannattaa vain uhrata aikaa ja antaa aikaisempien ratkaisumallien painua unholaan häiritsemästä ja lähestyä probleemaa sitten uudelleen toisenlaisen ratkaisun toiveissa.

Ja kaivolla olevan puutarhahanan ratkaisu onkin ällistyttävän yksinkertainen, melkein hävettää tunnustaa.
Ei laiteta takaiskua sinne kaivon tuntumaan ensimmäiseksi, vaan laitetaan linjan toiseen päähän viimeiseksi, eli kierretään se siihen hanan päässä oleviin kierteisiin ja puutarhaletkut sun muut sitten siihen takaiskuun.
Toki riskiksi jää imuilmavuodot edeltäviin liitoksiin ja siksi olen tuota takaiskua tarjonnut aina sinne alkupäähän, mutta uskoisin riskin kuitenkin olevan hyvin pieni.
Sitä hanaa ei ole nytkään käytetty, vaan on koko ajan auki ja vedentuloa ohjattu pumpun virtakytkimellä, kun ei ole sitä painekytkintä siellä. Ja hana sulku paineisena aiheuttaisi aina paineiskun pumpulle.

Puutarhalinjan talvetus tehdäänkin seuraavasti:

1. Takaiskun takana oleva hana käännetään kiinni
2. Kierretään takaisku pois hanan päästä, joo tulee hyvin pieni puolikkaan kierteen  tyhjiö alkuun, mutta jossain vaiheessa auki kierrettäessä hornasee ilmaa ja venttiili tipahtaa kouraan. Varmaan tuo lähtisi helposti tuosta sitä vesipatsaan imuakin vastaan.
3. Avataan hana ja vesi juoksee takaisin kaivoon ja kuivaa linjan.
4. Asennetaan lyhyt käyttöletku ja kaivoa voi käyttää vesipostin tapaan läpi vuoden. Talolinjan kuivattu palloventtiili tuolloin suljettu asennossa, joka pitää myös venttiilin posket tyhjinä.

Talolinjaan tehdään talon puoleiseen päähän samanlainen takaiskun ja palloventtiilin kombo. Mietin vain, että laittaisiko näiden väliin vielä tulpatun T-haaran, jota kautta saisi talolinjan imetettyä takaiskulta lähtien kaivoon ja loput jämät valutettua tuosta ulos.

Sitten vielä mietittäväksi takaiskun ja välisäiliön välinen osuus, purkaako kokonaan pois tai jotain mukamas näppärää, joka keväällä sitten halki  

Ehkä tuo puretaan tyhjäyksen jälkeen PEM putkiliitoksesta lähtien, siinä iso muovimutteri ja liitos tapahtuu O-renkaalla helmentapaan, joten on helppo purkaa.

Kuinkahan tyhjäksi tuollainen kalvopainesäiliö pitää valuttaa? Uskoisin tuon muodon sietävän hyvin myös jäätymistä. Sitten siellä on ne muut varoventtiilit painekytkimet, pitääköhän niille tehdä joitain operaatioita?
Paineilmaakin on käytettävissä.

19 tuntia sitten, Jopotuinen kirjoitti:

https://marinekauppa.com/fi/category/sahko-wct/384

Sannamarin käymälä ? Ai sanimarin...

Jos kalvopainesäiliön vedentulo on pohjasta, niin luulisi letkun irroittamisen riittävän. Oletuksena, että kalvo on ehjä.

Muokattu: 8. Syyskuuta, 20241 vuosi, käyttäjä: alpensau

Päädyin lopulta vaihtamaan pex-putkikonseptin pex-joustoletkuihin, kun eri osien kovan ähkäämisen jälkeen tuli vastaan 1,5m ja 2,0 m pex-joustoletkut.

Sitä ennen ehdin tuhrata lähes sekopäiseksi näiden kanssa, eri kokoja 3/8-1/2-3/4-1" kanssa pelaamista, kasoisnippaa ja holkkia, sekä näiden sikiöitä. Sukupuolen vaihtoa lennossa suunnasta jos toiseen, liittimiä helmen kanssa ja ilman, urosta ja naarasta, voi herra isä mikä soppa!
Luulin aluksi, että ulkomuistista luettelen ja kirjaan komponentit listalle ja kipasen kaupasta isolta kylältä. Lista sitten myös oltava oikein, muutoin kaikki tyssää siihen ekaan väärään  osaan.
Lopulta jouduin piirtämään mallin ja asettelemaan sinne kaikki tarvittavat osat asennusjärjestykseen osa kerrallaan. 

Sitten etsin vielä Biltusta osille osanumerot ja hinnat, yllättäen kaikkia oli sieltä saatavilla.
PEX systeemille tuli hintaa kaikkinensa 296 €! Mukana hana ja se paineiskunvaimennin.

Letkujen jälkeen päivitin uuden mallin ja hinta tipahti satasella, 197€ ja asennuskin yksinkertaistuu ja talvetus onnistuu lopulta kun kiertää hanan ja pumpun letkuliittimet auki varaajalta

Harkinnassa vielä, joskos teksi tuon lattialäpiviennin 110 läpimittaiseksi, (nyt suunniteltu 75mm) niin silloin saisi myös APK koneen akvastopin ujutetuksi tuonne talon alle ja yksinkertaistuisi senkin talvetus.
Myös APK poistoletku harkinnassa vetää joko suoraan tonne  rasvanerottimeen (kannellinen 20 ltr säilöntä sanko), tai sitten johonkin tuohon poistoputken alaosaan, että on kuitenkin aina jatkuvassa laskussa ja pysyvässä stand by tilassa talvetusta varten. Koneen ohjeiden mukaan riittää pelkkä letkujen irrotus ja valutus, oliskos ollut vielä että se pumpun syvennyksen tyhjäys sienellä.
Myös pehmennyssuolasäiliön tyhjäys voi olla hyvästä, edellisen (kiina)koneen säilö halkesi, kun oli täynnä pelkkää vettä. Nykyisen Bosch koneen suolatankki oli viimetalvena täynnä rakeita ja se selvisi talvesta  

Hajulukoksi suunniteltu kalvolukkoa, tai sitten toi rasvanerotin saa hoidella tehtävän, jollei sitten itse ala haisemaan.

Kuvassa näkyy muuten hauskasti, kuinka kuluttajaa on huijattu talokaupoissa. Oikean puoleinen perustuspilari on ihan oikeassa kohdassa, mutta tuo hirsipötkylä ei, on 20 cm vasemmalla tönön rakennekuviin nähden.

 

Taidanpa sittenkin heittää tuonne suoraan sen kalvopaineastian. Tuli edullinen (made in Finland(!)) kompaktisti varusteltu pytty vastaan. Tuossa kun kävi vielä niin, että se vesipaineiskunvaimentimen toimittaja ilmoitti, että tuote onkin varastosta loppu ja palauttavansa rahat. Hanasta ja APK:n aqvastopin iskut lienevät varsin vaatimattomat ja kun se kaivon takaiskuprobleemikin ratkesi helpoksi.

Ainut on tuossa tuo talvetus, että riittääkö pytyn juoksutus lähtöliitoksesta tyhjäksi ja takaiskun irrotus? Toki tyhjän pytyn voi ottaa vaikka kainaloon, 10 kg kuivapaino (ihmetyttää). On tuosta myös 60 € kalliimpi malli alaliitännöillä ja letkulla, mutta tämä olisi kuitenkin kompaktimpi ratkaisu, jossa kaikki hilskeet valmiiksi kiinni takaiskusta lähtien.

Mitat: k 58cm l 37cm s 40cm

Ja mikä parasta ILMAINEN toimitus, taas viedään sisäistä Sulovileeniä kuin litranmittaa

https://www.rejko.fi/tuote/pumput/painesailiot-ja-vesiot/vesio-vx-50l-pysty-rst-top/

 

Muokattu: 12. Syyskuuta, 20241 vuosi, käyttäjä: Jopotuinen

Meinasin kipasta vielä tämmösen ja siihen 2,2x57mm naulat.
Jouduttaisi kummasti tuota linnunpönttöprojektia.
Kuormalavan sainkin jo vedettyä sirkkelillä max pätkiin, joten pöntöt alkavatkin olla jo valmistusta vaille valmiit. 

Leppälinnulle räätälöin ainakin yhden kun on kerta kulmilla nyttäyttäynyt.

1 tunti sitten, Jopotuinen kirjoitti:

Meinasin kipasta vielä tämmösen ja siihen 2,2x57mm naulat.

Hinta taitaa tulla siitä, että naulakoko on selvästi yli 1,2x1 mm. Mulla on muutama 20 € viimeistely- ja hakasnaulain.

Muistelen katselleni juutuubista, kun saksalainen tekee kuormalavalaudoista kesämökin. Tuossa on vaan se, että niissä on väkisinkin hometta ainakin osassa. En tekisi itselleni.

Mulla on tuohon 1,2 millin vahvuiseen akkuvetoininen naulain.
Ehdin tuossa jo tovin miettiä purkkien vetämistä nuilla ja ne pitävät kyllä hyvin, mutta arvelin sitten ajanoloon korroosion runtelevan niitä, toki naulamäärän lisäyksellä olisi ollut kompensoitavissa.

Mutta sain hyvän syyn koneen hankintaan   

Mutta toi akkuvetoinen on parhautta, kun on käytettävissä heti kaikissa pikku hommeleissa ilman kompuran ja letkujen virittelyjä.

Muokattu: 12. Syyskuuta, 20241 vuosi, käyttäjä: Jopotuinen

Nonni, nyt on taas puuhasteltu asian tiimoilta.

Kuvassa rasvanerotin, jonka vastaavaa kaupallista sovellusta saa ainakin tuolta pikkuvihreästä vajaan 1000 € hintaan  
Paljussa sisällä T-haara, jonka avoin yläosa estää lapon ja pinnatason alapuolella oleva haara puolestaan ohjaa rasvattoman vedenviemäriin, rasvan jäädessä lillumaan pinnalle.
Suuremmat kiintoaineet puolestaan painuvat paljun pohjalle. Putken läpimitta 75 mm. Paljulle tuleva viemäriputki 50 mm ja siihen liittyvä altaan poistoputki 40 mm.

Paljun alaosan kupeeseen vielä tyhjennyshana talvetusta varten.

Kuvassa alustavasti paikoitettu lämminvesivaraaja.
Kaikki liitännät, lämmin/kylmä vesi, APK aqvastop, APK-  ja tiskialtaan poisto, sekä lämmittimen ON/OFF kytkimen sähköt viedään lattiasta läpi 100 mm IP läpiviennillä tuosta avatun eristeen kohdalta, talvetus voidaan suorittaa kokonaisuudessaan tuossa tilassa ja roiskevedet suoraan maaperään ja APK johteiden saadessa yhtäjaksoisen laskun.

Paljun ja poistoputken liitos tarvitsee vielä tiivistyksen. Materiaalina PP/PE joka on hankala, mutta hommailtavissa oikein konstein.
Pintojen praimerointi  3M™ Adhesion Promoter 4298UV + SikaFlex-221 tuottavat hyvän tuloksen.
Toi 3M tavara on arvokasta, mutta mulla on (jossain) tuota puteli jemmassa, tarttis vain löytää se sieltä jostain 
Sika puolestaan on halpaa. Toi 3M promoter on tarkoitettu autoteollisuuden 2-puolisille 3M teipeille, mutta toimii myös useiden muidenkin tuotteiden kanssa PE/PP materiaalinen praimerina.

Tuosta puuttuu vielä tuo kalvopainesäiliö.

Ja totta kai piti tuo vedenlämmitinkin heti avata ja katsoa mitä on syönyt.
Aikas hempuelit on nuo eristeet tuossa ympärillä, mutta olkoot. Vesimäärä 6 litraa ja pidetään päällä kun on tarvesta, jokin merkkivalolla varustettu ON/OFF virtakytkin allaskaappiin, tai kellokytkin.
Ilmeisesti pytty avattavissa mahdollista kalkinpoistoa tai muuta huoltoa varten.
Liitäntäteho 1,5 kW.
Sähkösuunnitelman teko seuraavaksi, luultavasti tarvitaan yksi 16A sulake tauluun lisää ja vikavirtasuoja.

 

 

Muokattu: 15. Syyskuuta, 20241 vuosi, käyttäjä: Jopotuinen

Ensi yö meneekin sitten uudessa sängyssä, toivottavasti pohjasäleet eivät lähde luistelemaan.
Tuosta kun puuttuu vielä etulaita, tulee sitten jossain vaiheessa, kinuan sen kylkiäisenä keittiötoimittajalta

Säleet piti vetää toisiinsa ankaroliinalla 28 mm raotuksella, terassilaudasta tehty rakotulkki kuvassa. Jostain tuli tieto vastaan, että vaahtomuovipatjoille max 30 mm rako.
Kävi vaan niin, ettei mulla ollutkaan sopivan mittaisia niittejä ja jouduin paukuttelemaan 6mm niitellä, tarkoitus hommata 20 mm niittejä paukutella uusiksi.

Sittemmin tuli mieleen, että jos laittaisikin alapinnalle 12x32 mm listat ja paukuttelisi ne kiinni 30 mm sinkilöillä joita löytyykin, eli tekisi pohjarallit. Pohjasäleet ovat kokoa 18x120 mm.

Hauskasti on to tila mittanauhan mukaan 1850mm ja piirustuksen mukaan 2050mm, kuluttajaa huijattu? Tarkoitus tuohon pusertaa 140x190x25 cm patja.
Vaha peti oli 117 leveä, eli uusi patjahan tulee olemaan hulppea  

Ei tullut otettua valmiista kuvaa, tuli aika hieno.

Vanha systeemi lähdössä kiertoon. Säleet saunan pesään ja metallit romulavalle.

 

Kalvopaineastiaksi valikoitui sitten tämä.
Eräs myyntitykki soitteli mulle (ei tiennyt näistä oikeastaan yhtään mitään ja sen sanoikin) ja kysyi sitten että miksen laita tätä 24 litraista makaavaa. En osannut siihen vastata ja niinpä sitten tämä, satasen halvempikin. Mukana seuraa takaisku, 5-tiekappale ja painemittari. Varoventtiili taisi olla puutteena, semmonen sitten jostain, reilu pari kybää siitä sitten lisää.

Tuli aika terotella tuo Makitan teräketju. Yhdellä terotuksella tekee kaksipuuta pölkyiksi.
Sähkösaha hankala terotettavaksi, kun siellä on se moottori jarruna päässä. Edellisellä kerralle pyörittelin ketjua pölkyn reunaa vasten tuuppimalla.

Tällä kertaa syttyi lamppu ja irrotin laipan ja penkkiin kiinni ja avot!
Johan alkoi sujua, tämän helpommaksi viilaus ei voi enää mennä, tuossa kun sai laipankin käännetyksi sopivaan kulmaan ja kaikki muutkin ergonomiat kohillaan.

 

18.9.2024 klo 19.16, Jopotuinen kirjoitti:

Hauskasti on to tila mittanauhan mukaan 1850mm ja piirustuksen mukaan 2050mm, kuluttajaa huijattu? Tarkoitus tuohon pusertaa 140x190x25 cm patja.

Meni sitten kuitenkin 1900 1850 tilaan ? Poliisikoulun pääsykoetehtävä ? Jaa se ei ollutkaan runkopatja - sekoitin.

Muokattu: 21. Syyskuuta, 20241 vuosi, käyttäjä: alpensau

Kyllä talon pitää kestää ainakin 500 vuotta, mieluummin yli. Sveitsissä pariskunta saneerasi vaimon kotitaloa 5 vuotta ja keräsi matkan varrelta aineistoa omalle nettisivustolle. Talon ydinosa on rakennettu vuonna 1316. Nyt siihen tehtiin myös jatke. Asiasta juttu myös paikallisessa yleisradiossa. Alueella on keskiaikaisia hirsitaloja n. 70 kpl. Srf:n artikkelissa 3. talo ylhäältä on rakennettu v. 1176. Se purettiin v. 2001 ja pystytettiin toisessa paikassa v. 2014. Noissa vanhoissa käytettiin usein karjasuojaa talon lämmönlähteenä - ainakin Tirolin puolella (ostin taannoin näistä taloista kirjan).

https://www.1316.ch/

https://www.srf.ch/news/schweiz/haeuser-aus-dem-mittelalter-wohnen-im-haus-aus-dem-jahr-1316-wie-geht-das

Muokattu: 24. Syyskuuta, 20241 vuosi, käyttäjä: alpensau