alpensau Posted April 6, 2024 Author Posted April 6, 2024 Mun syy lähteä itse tekemään kaapistoja oli se, että en halunnut ostaa lastulevyä. Ekan talon kaappeihin käytin vesivaneria. Kuvan kaapiston runko ja hyllyt on liimapuulevyä.
alpensau Posted April 12, 2024 Author Posted April 12, 2024 Huolsin eilen pellettipannua. Hakkasin palopesästä sintraantuneet nokikerrokset pois (vakiokuvio joka nuohouksen yhteydessä). Ilmansyöttöputki oli hieman pois paikoiltaan. Korjasin, jolloin sytytysvastus tai sen liittimet/ikääntyneet johtimet sanoi/-vat sopimuksen irti. 109 €, jos haluaa automaattisytytyksen. Sytytystä tarvitaan vain joka nuohouksen jälkeen (2 -3 viikon välein), joten tiraus löpöä ja tulta perään ajaa saman. Pellettilämmitys muuttui kalliiksi sen jälkeen, kun Helen (Helsingin kaupunki) aloitti ilmastoposeerauksen ja vaihtoi kivihiilen pellettiin. Vapo ja Vierumäen toimija hylkäsivät yksityisasiakkaat. Ei oo painetta jatkaa pelletillä nyt, kun kattilakin vanhenee.
alpensau Posted April 12, 2024 Author Posted April 12, 2024 Saap nähdä. Talven pelletit maksoivat hieman yli 3000 €. Sähköä menee siihen päälle 7000-8000 kwh. Yhdistelmäkattilaa olen himoinnut - oma kulunsa siinäkin. Ilma-vesilämpöpumppu ei ole ratkaisu kovimpaa talviaikaa varten.
Köfte Posted April 12, 2024 Posted April 12, 2024 Ihan uteliaisuuttani kyselen asumuksen/lämmitettävän alan kokoa? Vesi-ilppi on muuten OK, mutta kovilla keleillä käy yksinään köykäiseksi. Läyrysin taannoin talven pahimpaan -33 astetta C aikaan öljystä luopuneen naapuruston edustajan kanssa, avotakka ei auttanut paljon asiaa, eivätkä kattopaneelitkaan juuri kWh:ta tuottaneet.
Jopotuinen Posted April 12, 2024 Posted April 12, 2024 Samoin nämä kaukolämpö kertseihin asennettavat poistoilman lämmöntalteenottopumput. Ideanahan pumpata poistoilmasta lämpö talteen ja pumpata se vesikiertoiseen lämpöön ja käyttöveteen. Mutta käytäntöön sisältyy muutama käytännön pulma. Ensimmäinen järjestelmän koplaus kaukolämmön rinnalle. Kaukolämmön tuottaja kun haluaa että tulo- ja paluuveden lämpöero on riittävä ja vakaa vedenkierron pysyessä vakaana. Eivät halua pelkästään kierrättää kuumaa vettä. Tähän on kyllä ratkaisunsa, toki tuo lisää laiteasennuskuluja. Toinen pulma on se lämmön talteenotto poistoilmasta, siitä kun voidaan ottaa talteen vain vajaat 20 astetta. Käytännössä lämmönvaihtimelle alimmat lämpötilat ovat 3..5 astetta. Tämän alle ei voida mennä, koska poistoilman kosteus on korkea ja lämmönvaihdin jämähtää jäähän ja lakkaa toimimasta. Kolmas pulma liittyy tuohon heikkoon lämmönottoon talvella ja pumpun tuottaman kierrätysnesteen lämpötilan jäädessä alahaisemmaksi kuin kaukolämmön verkostoon työntämä lämpötila, jonka max lienee n. 70 astetta. Lämmön talteenottolaitteen vastaava max lämpö lienee jossain 40 ja 50 asteen välillä, jolloin se ainoastaan jäähdyttäisi patteriverkoston vettä ja hyötykäyttö jää ainoastaan käyttöveden esilämmitykseen. Maalämpöön siirtyneiden kertsien pulma lienee tämä sama, vanhaan max 70 asteen mukaisesti suunniteltuun patteriverkostoon ei saada riittävän kuumaa vettä pakkasilla ja sitten hytistään. Pitäisi olla se lattialämpö. Köfte 1
alpensau Posted April 12, 2024 Author Posted April 12, 2024 Täyskellari plus puolitoista. Parvea ei lämmitetä erikseen, rappukäytävä on auki. Lattialämmitys. Koneellinen ilmastointi - Ilto 440. Asukkaita on kokonaista 2.
Köfte Posted April 12, 2024 Posted April 12, 2024 13 minuuttia sitten, alpensau kirjoitti: Täyskellari plus puolitoista. Parvea ei lämmitetä erikseen, rappukäytävä on auki. Lattialämmitys. Koneellinen ilmastointi - Ilto 440. Asukkaita on kokonaista 2. Pinta-alaa tarkoitin. Lämmitettävältä osalta. (Kysely puutteelinen, ihailtavaa sarkasmia, peukku) Tilavuus ei kuulu tähän. Verrokkina meillä 110 neliötä, suora sähkö + leivinuuni ja ilppi. Rossipohja, kosteissa tiloissa lattiakäristys. Koneellinen ilmanvaihto (ei ilmastointia) LTO:lla Deekax, asukkaita keskimäärin 1,5.
alpensau Posted April 13, 2024 Author Posted April 13, 2024 Ymmärsin kysymyksen, vastaamishalukkuudessa ehkä ongelmia.
Jopotuinen Posted April 13, 2024 Posted April 13, 2024 (edited) Imatralle muuten rakensivat muinoin muutaman sähkölämmitteisen kerrostalon. Mitähän niille luuluu nykyisin? No, alkuun varmaan kuulostaa katastrofaaliselta. Toisaalta onhan nuita sähkölämmitteisiä ok-talojakin, tyypillisesti taitaa olla 120 m2. Kertsin asunnot vastaavasti ehkä joku 65 m2 joilla tyypillisesti vain yksi ulkoseinä. Muut seinät ylä ja alapohjat ovat yleensä naapuriin. Toki ulkovaipan eristys voi olla rakennettu hieman hatarammin ok-taloon verrattuna perustaen juurikin tuhon lämpimiin naapurussuhteisiin Asuntokohtaisen lämmityskulun siten jäädessä alhaisemmaksi ok-asujaa, mutta korkeammaksi vastaavan kokkosta rivari asumusta, johtuen paremmista eristevahvuuksista. Edited April 13, 2024 by Jopotuinen
Recommended Posts
Create an account or sign in to comment
You need to be a member in order to leave a comment
Create an account
Sign up for a new account in our community. It's easy!
Register a new accountSign in
Already have an account? Sign in here.
Sign In Now