Jump to content

Recommended Posts

Posted

Mun syy lähteä itse tekemään kaapistoja oli se, että en halunnut ostaa lastulevyä. Ekan talon kaappeihin käytin vesivaneria. Kuvan kaapiston runko ja hyllyt on liimapuulevyä.

Posted

Huolsin eilen pellettipannua. Hakkasin palopesästä sintraantuneet nokikerrokset pois (vakiokuvio joka nuohouksen yhteydessä). Ilmansyöttöputki oli hieman pois paikoiltaan. Korjasin, jolloin sytytysvastus tai sen liittimet/ikääntyneet johtimet sanoi/-vat sopimuksen irti. 109 €, jos haluaa automaattisytytyksen. Sytytystä tarvitaan vain joka nuohouksen jälkeen (2 -3 viikon välein), joten tiraus löpöä ja tulta perään ajaa saman. Pellettilämmitys muuttui kalliiksi sen jälkeen, kun Helen (Helsingin kaupunki) aloitti ilmastoposeerauksen ja vaihtoi kivihiilen pellettiin. Vapo ja Vierumäen toimija hylkäsivät yksityisasiakkaat. Ei oo painetta jatkaa pelletillä nyt, kun kattilakin vanhenee.

Posted

Saap nähdä. Talven pelletit maksoivat hieman yli 3000 €. Sähköä menee siihen päälle 7000-8000 kwh. Yhdistelmäkattilaa olen himoinnut - oma kulunsa siinäkin. Ilma-vesilämpöpumppu ei ole ratkaisu kovimpaa talviaikaa varten.

Posted

Ihan uteliaisuuttani kyselen asumuksen/lämmitettävän alan kokoa? Vesi-ilppi on muuten OK, mutta kovilla keleillä käy yksinään köykäiseksi. Läyrysin taannoin talven pahimpaan -33 astetta C aikaan öljystä luopuneen naapuruston edustajan kanssa, avotakka ei auttanut paljon asiaa, eivätkä kattopaneelitkaan juuri kWh:ta tuottaneet.

 

Posted

Samoin nämä kaukolämpö kertseihin asennettavat poistoilman  lämmöntalteenottopumput.
Ideanahan pumpata poistoilmasta lämpö talteen ja pumpata se vesikiertoiseen lämpöön ja käyttöveteen.

Mutta käytäntöön sisältyy muutama käytännön pulma.

Ensimmäinen järjestelmän koplaus kaukolämmön rinnalle. Kaukolämmön tuottaja kun haluaa että tulo- ja paluuveden lämpöero on riittävä ja vakaa vedenkierron pysyessä vakaana. Eivät halua pelkästään kierrättää kuumaa vettä. Tähän on kyllä ratkaisunsa, toki tuo lisää laiteasennuskuluja.

Toinen pulma on se lämmön talteenotto poistoilmasta, siitä kun voidaan ottaa talteen vain vajaat 20 astetta. Käytännössä lämmönvaihtimelle alimmat lämpötilat ovat 3..5 astetta. Tämän alle ei voida mennä, koska poistoilman kosteus on korkea ja lämmönvaihdin jämähtää jäähän ja lakkaa toimimasta.

Kolmas pulma liittyy tuohon heikkoon lämmönottoon talvella ja pumpun tuottaman kierrätysnesteen lämpötilan jäädessä alahaisemmaksi kuin kaukolämmön verkostoon työntämä lämpötila, jonka max lienee n. 70 astetta. Lämmön talteenottolaitteen vastaava max lämpö lienee jossain 40 ja 50 asteen välillä, jolloin se ainoastaan jäähdyttäisi patteriverkoston vettä ja hyötykäyttö jää ainoastaan käyttöveden esilämmitykseen.

Maalämpöön siirtyneiden kertsien pulma lienee tämä sama, vanhaan max 70 asteen mukaisesti suunniteltuun patteriverkostoon ei saada riittävän kuumaa vettä pakkasilla ja sitten hytistään. Pitäisi olla se lattialämpö.

Posted

Täyskellari plus puolitoista. Parvea ei lämmitetä erikseen, rappukäytävä on auki. Lattialämmitys. Koneellinen ilmastointi - Ilto 440. Asukkaita on kokonaista 2.

Posted
13 minuuttia sitten, alpensau kirjoitti:

Täyskellari plus puolitoista. Parvea ei lämmitetä erikseen, rappukäytävä on auki. Lattialämmitys. Koneellinen ilmastointi - Ilto 440. Asukkaita on kokonaista 2.

Pinta-alaa tarkoitin. Lämmitettävältä osalta. (Kysely puutteelinen, ihailtavaa sarkasmia, peukku) Tilavuus ei kuulu

tähän. Verrokkina meillä 110 neliötä, suora sähkö + leivinuuni ja ilppi. Rossipohja, kosteissa tiloissa lattiakäristys.

Koneellinen ilmanvaihto (ei ilmastointia) LTO:lla Deekax, asukkaita keskimäärin 1,5.

Posted (edited)

Imatralle muuten rakensivat muinoin muutaman sähkölämmitteisen kerrostalon.
Mitähän niille luuluu nykyisin?

No, alkuun varmaan kuulostaa katastrofaaliselta. Toisaalta onhan nuita sähkölämmitteisiä ok-talojakin, tyypillisesti taitaa olla 120 m2.
Kertsin asunnot vastaavasti ehkä joku 65 m2 joilla tyypillisesti vain yksi ulkoseinä. Muut seinät ylä ja alapohjat ovat yleensä naapuriin.  
Toki ulkovaipan eristys voi olla rakennettu hieman hatarammin ok-taloon verrattuna perustaen juurikin tuhon lämpimiin naapurussuhteisiin :D 
Asuntokohtaisen lämmityskulun siten jäädessä alhaisemmaksi ok-asujaa, mutta korkeammaksi vastaavan kokkosta rivari asumusta, johtuen paremmista eristevahvuuksista.  
  

Edited by Jopotuinen

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
×
×
  • Create New...

Important Information

Accept Terms of Use and Privacy Policy.