Vinki: Peikkonin voi antaa kylmetä pakastuskojeessa ja kun se on jäykistynyt, leikkaaminen on paljon helponpaa.

1 minuutti sitten, mgcc kirjoitti:

Vinki: Peikkonin voi antaa kylmetä pakastuskojeessa ja kun se on jäykistynyt, leikkaaminen on paljon helponpaa.

Poronkäry käyttäytyy samoin.

Jossain oli vinkki rullata pekoni pakkauksessaan.
Olikohan, että saa siivut paremmin irti toisistaan.
Totta tai tarua.

Piti tuossa haastella ChatGPT asiasta hieman johdatellen kulinaristin näkökulmasta painepata vs. Crock-Pot:

Voisi sanoa, että Crock-Pot tai muu hidas kypsennystapa on kulinaristille erinomainen valinta, kun tavoitteena on saada mahdollisimman täyteläinen, murea ja monivivahteinen makumaailma. Hitaassa haudutuksessa maut sulautuvat yhteen tavalla, jota nopea painekattilakypsennys ei voi täysin jäljitellä. 

Erityisesti pataruoat, kuten naudanpalapaisti tai muut lihapadat, hyötyvät hitaasta hauduttamisesta, koska sidekudokset pehmenevät täydellisesti, ja ruoasta tulee suussasulavaa. Myös keitot ja kasvisruoat saavat Crock-Potissa lisää syvyyttä, kun maut ehtivät kehittyä pitkän kypsennysajan ansiosta.

Eli kyllä – Crock-Pot voi olla kulinaristin valinta, varsinkin kun haetaan makujen maksimaalista harmoniaa ja ruokaa, joka tuntuu rakkaudella valmistetulta!

 

10 minutes ago, Jopotuinen said:

Crock-Pot voi olla kulinaristin valinta, varsinkin kun haetaan makujen maksimaalista harmoniaa ja ruokaa, joka tuntuu rakkaudella valmistetulta!

 

Tästä säikeestä löytyy mun lihapata Crock-Potissa tehtynä. Onhan se aivan kunkku laite ja edullinenkin vielä. Alle satkun maksoi toi mun ei-kaikkein-halvin vaihtoehto. 

Jaahas, mysteeripata ulos uunista ja loppukommervenkit perään ja ihanatuoksuisella rakuunalla vielä loppusäväykset.
Mutta siitähän tulikin hyvää, liemessä on lievää niukkuutta, että riisryynen kera tarjolle, jollei sitten uunijuureksia.
Perunapuurokin voisi mennä.
Ehkäpä liemen jatkoa kevyesti, onhan sitä siellä kyllä kattavasti, mutku sattumia on siellä sen 1,2 kg.
Alkuteksteistä puuttui hunaja ja valkkari. Valkkari olisi ollut hyvä liemijatke, mutku Rouva tuli ja ryysti loput.

Suolaisen, happamen ja imelän ihana kolminaisuus  

Muokattu: 2. Marraskuuta, 20241 vuosi, käyttäjä: Jopotuinen

Viikon päästä I-päivä ja neidin synttärit samaan nippuun työlogistisista syistä. Jotakin mysteeristä pata/uuniruokaa täytynee kehitellä. Tuo kivipömpeli on tuolloin jo täysin jopa pizzamoodiin valjastettavissa.

Laitetaas tähän tämmönen AliPapan lahja.

Vehjehän on oikein toimiva kumireunukset asettuvat hyvin altaan reunoille ja muodostaa hyvän lasku, tai työtason epämääräisen tai muutoin valuvan aineksen käsittelylle. 

Tuossa nyt alkuun kalan kappaleen pesua molemmin puolin ja lopuksi leikkuu kahteen osaan ja jauhotus ynnä muu käsittely, ylimäärän varistessa altaan pohjalle.

Ritilän voi taitella osaksi taka-alalle, tai rullata se kokonaan taka-alalle.

Mökin altaan päälle oli tuo alkujaan suunnitelmissa, mutta voip' jäädä  kotokäyttöön. Toimii myös pannunalusena. 

 

  
 

 

Samiksia! Ostin kyl deemusta.

Nostetaas tätäkin topikkia vähäsen pitkästä aikaa.
Kaapissa oli kirjolohen pätkä vartoilemassa paistinpannua ja koska jo hieman ikääntynyt, niin paistamisen sijaan kokeilu höyryttämällä ja Thai limekastike peittämään asiaan kuulumattomat mahdolliset orastavat makuvivahteet...

Laitoin siis kalanpalat painepadan höyrytyskippoon ja paineettomaan höyrykypsennykseen, sinne kun kerta mahtuivat, eikä siinä sitten mitään kummallisempaa.

Kaloja suolasin ennen höyrytystä ohuelti, mutta ilmankin olisi hyvää tullut soosista johtuen, jatkossa siis ilman suolaa.
Höyrytysaika oliskos ollut joku vajaa 10 min, ei tullut seurattua. Paljon jälkeen riisipadan käyntiinlähdön jälkeen tulille ja vähempikin olisi näille riittänyt.

Limesoosin pohja valmistuu yleensä kanaliemestä, mutta nyt sen puutteesta kasvisliemikuutiosta ja n. 2 dl vedestä.
Kiehautuksen jälkeen liemipata joutokäynnille, se ei siis saa kiehua koko aikana ja tykötarpeet vaan joukkoon:
- Puolikas korianteri nippu silputtuna
- Ruokosokerin asemesta ja fariinin puutteesta reilu loraus 1-2 rkl siirappia (liikaa)
- pari tl valkosipulitahnaa (1-2 tl olis voinut olla enemmän)
- Punainen chili renkaina (Rouvalle passeli, itselle sopisi enemmänkin, mutta nyt rasvaisen kalan kanssa ehkä hillitympi parempi)
- Kalakastiketta 0,5 dl (vähempi parempi, nyt tuoksui ja maistui hiukan läpi)
- 3 kpl jotain lime tapaista (4 kpl olisi ollut parempi)

Soosihan oli älyttömän hyvää, tai no. Vähemmän kalakastiketta ja siirappia, sekä lisää happoa.
Suola pois kalasta, soosi tuo kaiken tarvittavan. 

Suomessa tähän voisi parhautta olla kokonaisena höyrytetty suomustettu ahven, n. 300g/ruokailija. Mutta lohi/nieriä käyvät myös.
Lähden ongelle.  

 

Laitetaas tänne tämä, vaikka olisi voinut mennäkin tuonne grilli tai mitä söit viimeksi.

Kävi nimittäin niin, että Kustavissa oli ainoa maustamaton kanavaihtoehto kana fileet, joita en yleensä ostele.
Koska fileet 3 kpl olivat kokkonaisia, vetelin ne puukolla puoliksi, eli ohkasemmiksi lätyiksi. Valmiit ohuen ohuet olisi tietenkin tähän tarkoitukseen kätevämpiä, yksi työvaihe vähemmän.

Halkaisun jälkeen kuivaus talouspaperilla taputellen, öljyäminen suolaus ja puristetuilla valkosipulikynsillä makustelu ja tekeytyminen tunteroinen tai pari.

Ja sitten tulee the juttu. Alkuperäisesti kuuluisi tehdä tulistetulla parilalla ja vetää mustat hiiliraidat. Kotosalla joskus kokeillut, mutta liesituuletin kyykkää, palovaroitin herää ja huushollissa navigoidaan vahvan savun keskellä vielä pitkään.

Nyt sitten laitoin ton grillin IR paahtimen tulille ja annoin kuumottaa arinat ihan kunnolla ja sitten kanan rempaleet arinalle.
Liekkö sitten tuulesta ja kylmästä ilmanalasta johtuen, nyt mentiin sitten hyväksyttävän alarajoilla. Nippa-nappa oli arina vetänyt lämpöään, että hiiliraidat saatiin kuin saatiin hyväksytyn alarajoille.

Lopputulos sitten salaattipedin päällä nautiskeltuna ja olihan se muuten hyvää. Valkosipali, hiiliraidat ja kana - ne rokkaa. 
Voisi muuten olla hyvä setti halsteri & notsikihiillos kanssa, kunhan antaa niiden saada sitä hiiltä pintaan. Kokonaisena filee menisi varmaan myös ihan makkaratikun nokassakin.

Täytyy ensi kerralla koklata valurauta parilapannun kanssa pöytämallisen induktion kanssa, mutta sitä ennen siitä täytyy rälläköidä pois alas lasketut ulkoreunat, jotka jatkuvat millin tai pari pohjan alapuolelle jättäen pohjan erilleen induktion pinnasta. Pyöreille pienemmille rautalevyille ilmeisesti tuo mietitty.

Siinä lähti 1 kg porsaan etuselkää (3,95 €/kg) uuniin n. neljäksi tuntia.
Ihrasiivun jätin paikoilleen, mutta nahkan nykäsin siitä pois.

Laitoin kikkareen eilen marinadiin: Soija, fariini, hunaja, omenaviinietikka, savupaprika, valkosipuli, chili ja vettä.

Uunin jälkeen vielä karamellisointi, joko pannulla tai uunissa.
Pannulla voisi suju marinadin sively päälle helpommin, uunissa taas paahteisempi pinta grillivastuksen alla.

Suolan riittävyys hiukan arveluttaa, kun käytin molempiin pintoihin karkean suolan sijaan sormisuolaa, joka siroteltuna näyttää aina paljon enemmältä kuin onkaan. Täytyy varmaan lisäillä karamellisoinnin yhteydessä. Marinadissakaan kun ei ole kuin soijan suola. 

Ei ole ennen tullut tehdyksi, hiilien tai puutulien päällä viimeistely olisi voinut olla parhautta, mutta tämmönen kokeilu tällä kertaa.

EDIT:
Valkosipalin jättäisin pois, jo alkujaankin epäilin sen soveltuvuutta tuohon. Toinen saattoi olla valkoviinietikka, tai kombo edellä mainitun kanssa. Myös sokeria niukemmin.

Mutta muutoin tuli teknisesti ihan kelpoa nyhtöä.
Uunin jälkeen nykäisin luut ja ihran veke, sekä nostin pannulle ylijäämäisen marinadin kanssa karamellisoitavaksi molemmin puolin.
Louksi vielä vuokaan kiertoilman puhallukseen 225 joku reilu 5 min/puoli, olis kai voinut olla enemmänkin. 

Kerätystä paistoliemestä vielä pikaisen rasvanerottelun jälkeen maizenan tönköttämä liemi ja setin nautinto riisryynien kera.

Arvosana viritelmälle, joka tekee hurjat 1 €/annos:  7-

 

Muokattu: 25. Lokakuuta, 202525. Loka, käyttäjä: Jopotuinen

Pitkästä aikaa laitin vehnäjuuren pöhisemään. Viimme sunnuntaina aloitin ja nyt on kohta valmis. Ylijääneen voi pakastaa tai laittaa leivinpaperille ohueksi tasoitettuna ja antaa kuivua. Kuivat juurenpalat säilyvät hyvin lasipurkissa.

 

Muokattu: 13. Marraskuuta, 202513. Marras, käyttäjä: mgcc

Ihmetelläänpäs tätä n. 1,3 kg possun etuselkä hankintaa.
Pakkauksen avaus paljasti edullisen hinnan, pesu kraanan alla auttoi.

En oikein muutakaan sitten keksinyt, niin paistelin emaloiduissa valurautapadassa suolatun kimpaleen kauttaaltaan voi & rypsiöljy kombossa.
Sen jälkeen liha pois padasta ja puolen kymmentä halaistua salottisipulia pataan halkiopinta alasuin ja paahtoa pieni tovi, sekä perään pilkottuja porkkanoita ja palsternakkaa ja liha takas pataan.

Näiden päälle 0,5 l vahvaa lihalientä, maustepippuria, timjamia, mustapippuria ja pari laakerinlehteä, sekä loraus punkkua. Suunnilleen näin.

Sitten koko kötöstys uuniin emaloiduissa kannellisessa valurautapadassa ja olkoon siellä 4-5h 150 asteen lämmössä.
Pari tuntia ollut jo uunissa ja huumaavia tuoksuja ilmassa 🥰
Loppusilaukseksi varmaankin vielä jokin 225 paahto pintaan.
🤤🤤🤤

Muokattu: 12. Joulukuuta, 202512. Joulu, käyttäjä: Jopotuinen

13.11.2025 klo 09.43, mgcc kirjoitti:

Pitkästä aikaa laitin vehnäjuuren pöhisemään. Viimme sunnuntaina aloitin ja nyt on kohta valmis. Ylijääneen voi pakastaa tai laittaa leivinpaperille ohueksi tasoitettuna ja antaa kuivua. Kuivat juurenpalat säilyvät hyvin lasipurkissa.

 

Ilmeisesti saman voi toistaa ohralla. Eräs ex. maatilan emäntä osasi leipoa todella maukasta ohraleipää. Liekö oma juuri pelissä ? En hoksannut aikoinaan kysyä.