Veivaaminen on kaikissa muodoissaan älyttömän raskasta. Aikoinaan kun tykinputki piti veivata eteen, niin ei sitä oikein yksi jannu jaksanut tehdä. Ei se ollut edes raskasta, kun hammaspyöriä riitti, mutta homma oli hidasta ja kesti muutaman minuutin, niin kyllä äijä oli aika kypsä yleensä.

Jokainen tyylillään ja jos tykkää näprätä noiden laitteiden kanssa niin mikäs siinä, minä yleensä pyrin mahdollisimman yksinkertaiseen ratkaisuun kun en jaksa säätää turhaan oikein minkään vehkeen kanssa.

Vastukseton kammen pyöräytys kestää 20 TMU = 0,72 sek/kierros. 

Nyt en tuĺut tutkineeksi kammen välityssuhdetta markiisin tela-akselile, mutta se jossain välillä 7-11 kierrosta/telan kierros  Mutta jos rullan keskimääräinen läpimitta on n. 7 cm, niin kankaan yhden kierroksen etenemä lienee jossain 10 cm luokassa. 3 m ulottuvuuden veivaus olisi siten n. 30 kierrosta ja 300 veivausta.

Kammen välityssuhteen olettamalla 10  saadaankin jo varsin tarkka arvio kelaukseen menevästä ajasta, eli 300 × 20 TMU = 6000 TMU, eli 6 000TMU/100 000h = 0,06h = 3,6 min, likkeaikastandardin kevyttä veivaamista. Toki lyhyitä pyrähdyksiä voi suorittaa tuotakin nopeammin, mutta työelämässä 3m markiisin aukiveivasmiseen mitotettaisiin tuon 3,6 min mukaisesti. Olettamalla siis, että tuo vaihteen välityssuhde on 10.

Akkukone + koukku markiisin silmukkaan lienee se yksinkertaisin ratkaisu.

Menetelmää käyttänyt enestyksekkäästi aiemmin veneen 6x vanttiruuvien huollossa, kun piti puhdistuksen ja voitelun yhteydessä pyöritellä kustakin molempien päiden pitkät kierreosuudet sisään ja ulos.

Muokattu: 17. Kesäkuuta, 202517. Kesä, käyttäjä: Jopotuinen

Mites jos ottasit markiisin ja sanoisit että menee sinne mistä on tullutkin ja hyvä kiinteä katos tilalle? 

No ni, se on tän kesän annos kattoa sutattu. Ihan hyvä tuli. Talvihan sen aina näyttää että tuleeko levyinä alas. Juuri samalle katolle lähiseudun äijä maalasi aikanaan ja yli puolet maalista tuli lumien mukana alas ekana talvena. Ei käyttänyt tartuntamaalia. 

Ja alkoi satamaan... nyt nähdään riittikö 2h kuivumiseen. Tuskin tuo "sulaa" veke, mut riski että irtoo pinnasta ja myöhemmin lohkee levynä kasvanee. Ens kesänä maalaan anyways, niin sitten paikkaillaan. 

Direktiivi tuomassa aurinkopaneelit pakollisiksi uusien rakennusten katoille.

https://etn.fi/index.php/13-news/17662-luetuimmat-pian-aurinkopaneeli-tulee-pakolliseksi

Sääntösuomi.

Tällainen halkopino mökillä on laiton https://www.is.fi/asuminen/art-2000011281117.html

Halkopinoa ei siis saa säilyttää edes liiterin seinustalla, koska tuolloin joku voi suorittaa vaivattomasti tuhopolton sytyttämällä halkopinon tuleen!

Jutussa ei tosin pohdita sitä, että olisiko se liiteri siten pidettävä myös visusti lukittuna, mikäli siellä niitä halkoja, muutoinhan joku voi livahtaa sinne sisään ja sytyttää se liiteri. Mielestäni tämä on hyvinkin suuri riski, koska tuolloin tuhopolttaja voi operoida hankkeen sytysvaiheen kaikessa rauhassa ja katseilta suojassa. Ja se materiaalikin on oletusarvoisesti kuivempaa.

 

Muokattu: 19. Kesäkuuta, 202519. Kesä, käyttäjä: Jopotuinen

Mites muuten kun nyt saa rakentaa 30m2 pihatönön luvatta, niin kai siitä edes kiinteistöveroa täytyy vielä maksaa? Joskus oli juttua että poistuu. 

Toi aurinkopanelipakko on kuin aprillipila. 

Kiinteistövero täytyy maksaa ja itse täytyy huolehtia ilmoitus verottajalle. Kiinnijäämisestä seuraa sanktiota. Ennen tieto kulki luvituksen kautta suoraan. Itseasiassa mikään rakentamiseen liittyvä vaatimus ei ole muuttunut. Ainoastaan niiden toteutuminen ja valvonta on nyt rakentajan itsensä vastuulla. Jos ennen tarkastaja kävi katsomassa ja osoittamassa että tohon, niin nyt itse vastaat, että paikka vastaa asetuksia, kuten sijainti muihin rakennuksiin tai rajaan nähden.

Itse tönön rakennus pitää noudattaa annettuja määräyksiä ja että piirustukset ovat siihen pätevän henkilön käsialaa ja lujuuslaskelmat vastaavat paikan tuuli ja lumikuormituksia. Pulmia voi koitua lähinmä kiinteistöä myydessä.

Muokattu: 19. Kesäkuuta, 202519. Kesä, käyttäjä: Jopotuinen

Nii peltistä pihahökkeliä olen miettinyt....  jotain stooria oli että 26 vuonna saattaa verotus muuttua. Täytyy toivoa että jollain politikolla olis nyt piharakennuksia rakentamatta ja laki muutettaisiin hänen toimestaan itseään suosivaksi, kuten aina. 

Tai sit ostan 4,9m2 peltivaraston 😄 

Muokattu: 19. Kesäkuuta, 202519. Kesä, käyttäjä: tommi2

Kustavissa kiinteistöveron tuotto vastaa 56% koko verotuksesta ja kertymänä tekee yli 2000 €/asukas.

Kuntaero on puolestaan Kauniaisten jälkeen Suomen toiseksi alhaisin.

Mutta joutuvatpahan maksamaan soterahaa Valtiolle takaisin, kun talous on niin hyvässä jamassa.

 

Muokattu: 19. Kesäkuuta, 202519. Kesä, käyttäjä: Jopotuinen

50 minuuttia sitten, tommi2 kirjoitti:

Mites muuten kun nyt saa rakentaa 30m2 pihatönön luvatta, niin kai siitä edes kiinteistöveroa täytyy vielä maksaa? Joskus oli juttua että poistuu. 

Toi aurinkopanelipakko on kuin aprillipila. 

Alle 30m2 vissiin se raja, eli 30m2 joutuis kait hakemaan rakennusluvan, pitää myös muistaa ilmoittaa rakennusvalvontaan vaikka lupaa ei tarviikkaan ja verottajalle kuten Jopo jo kertoikin.

Ja uutta hommaa pukkaa, kun entisetkin on tekemättä.
Pitäisi tohon notskipadan kupuun tehdä uudet verkot.
Tuo koostuu
a) neljästä sektorista
b) kunkin sektorin verkon reunat on kantattu 30mm leveän peltinauhan sisään, eli tuloksena n. 15 mm reunukset.
c) kukin sektori on niitattu vasemmasta kanttauksestaan 3x teräsniitillä 35 mm leveään pystykaareen
d) sektorit ovat liitetty toisiinsa oikeasta kanttauksestaan 3x ruuvi + mutteri liitoksella pystykaareen muodostaen kuvun.
e) sektoreiden kärjet liitetty toisiinsa kahdella pyöreällä lätkällä ja nostolenkillä ja mutterilla.

Rakenne tuossa tulikin jo käytyä läpi. Seuraava rasti olisi:
- miettiä tarvikkeet
- purkaa koko komeus ja kasata uusiksi
- rakentaa suoraan kokonaan uusi luomus

Muokattu: 23. Kesäkuuta, 202523. Kesä, käyttäjä: Jopotuinen

Verkoksi olisi valikoitumassa rosteri 10 mesh 0,32 langasta kehrättynä. Rosteri materiaalina hieman sitkas muotoutumaan pallon muotoon, mutta materiaali on ohutta ja muotoilutarve varsin vähäinen, silti täydellisen muodon aikaansaaminen voi olla hankalahkoa lopputulos onkin lähempänä pyramidia.
Mutta kunhan hoitaa hommansa. Kehun sitten kyseessä olevan modernin teollisuusmuotoilun uniikki design ja tuleva trendi. 
4x 65x55x55cm kokkosta palaa laskin tarvitsevani, johon riittänee yksi 50x200 cm pala verkkoa. 

Metallinen reunanauha taitaakin syntyä tästä. Leveyttä on 25 mm ja paksuutta 1 mm. Reunimmaiset reiät ovat 4 mm ja keskireiät vuorotellen 7 ja 8,5 mm.

En taida ruveta pokkaamaan verkon reunoihin suikaleita kuten alkuperäisessä tehtävän hankaluuden tähden.
Pitäisi jostain löytää n. 30..35 leveää ja 0,7 vahvuista nauhaa ja sitten taittaa se keskeltä kahtia ja puristella veron reunan ympäri. Vaikka voisihan tuo onnistua kun vetäisisi käsisirkkelillä vajaan metrisen laudan reuna 45 asteen kulmaan ja ruuvailisi sitten nauhan laudan reunaan ja naputtelisi sen siitä reuna yli.

Suunnitelma kuitenkin - tällä hetkellä - että tuolla 25 mm leveällä nauhalla pystykaarien alapuolelta ja verkko sinne väliin.
Harkinnassa on, että jos vetäisi poppareilla verkon siihen reikänauhaan, niittaus suunta siten, että popparin laaja kanta tulee verkkoa vasten ja jää sitten sinne pystykaarta vasten. Kiinnitys sitten erikseen pystykaareen mahdollisesti kupukantaisilla teräsniiteillä.
Huonoa tuossa esiin jäävät niittien tyssätyt päät, joskin ovat sinne tulipesään päin.
Parhautta olisi tietenkin, jos vetelisi tihuaan n. 40..50 mm välein 4 mm teräsniiteillä, mutta olisi julmetunmoinen työ polven päällä tehtäväksi. 

Alareuna kaksinkertaisesta 13x0,7 mm koko kehän mittaisesta vanteesta, joka mahdollisesti teräsniiteillä niittaamalla vastakkain verkon jäädessä väliin, tai poppareilla siksak kuviolla, reunareikien koko 3 mm tässä.
Huonoutta tuossa on se, että galvanointi jää näkyväksi. Voisi kokeilla kuumuutta kestävällä suihkemaalilla värjäystä.  

Popparit reikävanteeseen tuosta, ovatkohan vähän pitkiä? Tarkistettava.

Teräsniittejä löytyisi tuolta, jos vain mitat täsmäisivät. Varrenpituus muistaakseni meni, että liitettävä ainesvahvuus + 1,5x niitin paksuus. Reiän tulisi olla 0,1-0,2 mm niittiä suurempi, ettei halkaise materiaalia. 

Muokattu: 23. Kesäkuuta, 202523. Kesä, käyttäjä: Jopotuinen