juhe

Millaisia kokemuksia ihmisillä on satulalaukuista? Tämä olisi tarjouksessa ja ehkä sopivan kokoinen työmatkoille repun korvaajana http://www.bikester.fi/tarjoukset/pyorailytarvikkeet/pyoralaukut/359344.html?_cid=32_1_1_2_20150626_9_1_intst.10070476.10045381.remainder&RIID=12964524 Vaude voisi olla merkkinä varmempi? eli http://www.bikester.fi/vaude-off-road-m-satulatolppalaukku-musta-311778.html Sinänsä repun kanssa pärjää ja menee hiukan pienemmällä ilmanvastuksella. Hintana on selän kastuminen. Töissä pääsee suihkuun ja tuskin niin hitaasti maltan/ehdin ajaa ettei suihkuun olisi asiaa. Silloin harvoin kun ehdin ajeleen töihin, matkaan menee noin tunti/sivu.

Wiki sivulla luetteloa http://www.polkupyoraily.net/wiki/Renkaan_kokomerkinnät Eli löytyy edelleen hyvin. Lähetetty minun GT-I9305 laitteesta Tapatalkilla

Klossi tulee polkimen mukana ja tulee vähän ulospäin. Epäilen että pohjaan olisi tarvetta lisätä aluslevyjä ja pidempiä ruuveja

28mm menee kumminkin. Mulla on käytössä Vittoria Randonneur ja oman pyörän vanteella se on 26mm leveä. Ehkä 32mm on kapeammalla vanteella 30mm. Korkeudessa ilmatilaa taitaa olla luvatut lukemat. Riippuu hiekkatiestä kaipaako siellä 28mm paksumpaa rengasta.

Kiekon vaihdossa voi olla millin ero (tai sinne suuntaan) offseteissa. Pientä säätöä voi tulla vaihtajan säätöön. Sinänsä mistä tietää ettei vaihtaja olisi ollut jo valmiiksi kulunut ja nyt sen huomaa herkemmin. Kuluneena säätö on tarkempaa. Jos ketju menee yli isoimman rattaan ja pintoihin asti, niin rajoittaminen säätö on pielessä. Syytä säätää vielä kun vaihtaja ei räpise pinnoissa. Saattaa tulla enemmän korjattavaa.

Tuo äkkijarrutus ja jalkajarru ei oikein istu omissa mielikuvissa yhteen. Nopeassa jarrutuksessa etujarrulle menee 90% jarrutustehosta ja takajarrulle 10%. Toisena tulee vielä jarrun käytön nopeus. Kahvoista saa jarrupalat aika äkkiä liikkeelle + säädön herkkyys on parempi. Hmmm... tärkeintä on olla sille etupyörälle hyvä jarru mitä osaa käyttää, takapyörä tulee perässä & sen mekanismi ei ole yhtä olennainen Nopeassa jarrutuksessa helpompi kun molemmille pyörille on vastaavaa tekniikka, kun pysyy tasapaino paremmin jarrutuksessa.

Joo, sopii myös autonavigaattoreihin.

Paljonkos on eroa kestävyyskunnolle jos viikossa ehtii käymään esim. 3x 1,5h lenkillä tai vertaa samaa aika jaettuna vaihtelevammin viidelle kerralle: 4x 45min + 1,5h. Molemmista tulee 4,5h. Tavoitteeseen sopisi oikein hyvin, että saisin lähdettyä viikonvaihteessa 3h lenkille, mutta katsoo nyt milloin se onnistuu riittävän aikaisin. Lenkkeillessä ehkä kannattaisi käyttää sykemittariakin, niin saisi kännykän "kirjanpitoon" näkymään paremmin suuntaa-antavaa rasitusta ja erilaistettua lenkkejä. Lenkin keskinopeus kertoo siitä jotain, mutta ei niin hyvin vertailtavaa tietoa. Nyt lenkkeillessä periaatteessa voi suurimman osan ajasta hengittää nenän kautta (ilman puuskutusta). Luulen että sillä mennään suurinpiirtein PK-alueella. Haussa on lähinnä peruskunnon parannus, niin silloin ei kai ole suurempaa haittaa vaikka melkein kaikki lenkit menee siihen PPPP luokitukseen (=pitää pystyä puhumaan puuskuttamatta). Voisi vähän ottaa mukaan intervallityyppisiä lenkkejäkin, muutakin intervallia kuin ne luonnolliset mäet

Mulla Shimanon SLX vaihtaja toimi OK 9:n pakan kanssa (vaihtaja sen verran uusi että oli kympille, olettaisin). Hetken aikaa käytin sitä 10-liipaisimien kanssa, mutta siihen vaihtajaan olisi saanut vaihtaa uudet ohjainpyörät. Kuluneilla osilla vaihtoi laiskasti (kaipasi klapin takia yliohjausta). Nyt siinä on 105:n kahvat ja vaihtaja (vanha vaihtaja jää varalle joko maastopyörään tai maantiepyörään). Vetosuhde noissa oli 1:2. SRAM:lla tietääkseni on 1:1 suhteella toimivia vaihtajia.

Etu- ja takavaihtaja saattaa kelvata. Olennaista on vetosuhde. Jos tietäis osien nimet niin voisi sanoa täsmällisempää. Vaihtajissa itsessään ei ole pykäliä. Kuluneet kiristin rullat taakse ehkä voisi vaihtaa uudempiin -- ylimääräinen klappi hidastaa vaihtumista.

Siispä kannattaisi kuitenkin lähteä melomaan ja harjoitteleen eskimoa... Siitä tulee pakosti vähän uintia mukaan, kun ei ole eskimokäännös hallussa.

Jos on gramman viilaaja, niin 39 hampaisen rattaan nousuavustuksista on lisäpainoa (pienin ratas todennäköisesti 30). Mulla ainakin 39 ja 50 on samalla holkilla & 30 omassa kiinnityksessä. Mittaamatta ei tiedä mitä eroa sijoittelussa on "tavallisessa" tuplaeturattaan kokoonpanossa tuohon triplaan (ketjulinja siirtyy ulospäin mutta se näkyy toisaalla). "Tavalliselle" 39:lle tuskin nousisi yhtä herkästi 30:ltä kumminkaan. Vuosristoon tarkoitettu 34-50 ei ole oikein kiva tavallisessa ajossa, kun välityssuhteen muutos on niin iso ja sen puolesta 30-39-50 on mukavempi. Kisakuskit ei niin hitaasti aja että tarvitsisi 30:stä edessä ja sen takia harva käyttää?? Myös maantiesarjoissa on valittavana tupla tai tripla eturattaat.

Luulisi 10 ketjun rattaiden käyvän ysiketjulle ongelmitta, kun ketjujen sisämitat on samat. Ulkoisessa leveydessä on eroa, mutta se ei vaikuta mahtumiseen, kun muu runko pysyy samana. Nousemisherkkyydestä en sitten tiedä. Mulla 9 rattaiden vaihto edessä 10:iin teki vaihtamisen ehkä nopeammaksi ja hiljaisemmaksi (nyt rattaat ja ketjut samaa sarjaa, aikaisemmin erivalmistajien sarjoista). Tässä yksi linkki rattaisiin http://www.bike-components.de/products/info/p18656_Kettenblatt-Road-Triple-5-Arm--130mm-Lochkreis.html Sillä Tiagran keskiön tekniikalla ei mun ymmärtääkseni ole merkitystä tässä. BCD on sama 130mm kumminkin.

Mitä suositellaan tavalliselle kuntoilijalle pyöräilyä tukevaksi lihashuolloksi? Kilpailu ei ole tavoitteena, mutta toimistotöissä saa istua ja pyöräilystä ei ole siihen istumatyöhon niin paljoa apua, jos ei peruskunnon parantamista muuten ajattele. Vähän aikaan sitten kaupassa tuli vastaan Suuri pyöräilijän käsikirja, Robin Barton (http://www.readme.fi/product.php?isbn=9789522204547). Siinä on hiukan treenaamisesta, mutta ei saa kovin isoa painoa kirjassa. Suositellaan vatsa- ja selkälihasten vahvistamista. (Lankku ja silta asennot on kuvissa.) Onkohan jotain kahvakuula treenejä, jota kannattaisi joskus tehdä? Melomaan tarkenee vielä mennä ja se taitaa olla aika hyvä lisä pyöräilylle. Mitä nyt kaikkien varusteiden pakkaaminen autoon ja kajakki katolle vie aikansa -- niiden valmisteluiden aikana ehtisi jo polkeen melkein tunnin... Muutama pieni kahvakuulaharjoitus voisi olla ajallisesti tehokasta. Sauvakävelystäkään tuskin olisi haittaa, mutta siinä jää vauhdin tunne huomaamatta Kuntosalien sisälaitteet ei jaksa innostaa, mieluummin sauvakävelyäkin.

Toisinaan pyöräteillä on 15m välein poikittaisia halkeamia ja tulee hiukan vaihtelua polkemiseen, kun keventää niissä (tai ajaa seisaallaan). Jousitettu satulatolppa saattaisi olla vaihtoehto tien töyssyjen tasoitukseen kovilla paineilla, mutta niitä kai on harvalla käytössä??

Renkaalle on joku suositeltu paine ja sen alle mennessä kyljet taipuu suunniteltua enemmän. Riippuu varmaan renkasta, mutta itsellä 25mm rengas on kulunut kyljestä hauraaksi ennenkuin varsinainen kulutuspinta on selvemmin kulunut. Autossakin rengas kuluu väärästä kohtaan nopeammin jos ajaa suosituksia matalemmilla paineilla (polttoainetta myös mene enemmän). Fillarissa on vastaavasti. Omassa pyörässä on 28mm renkaat, niin ei ole jatkuvasti tarvetta pumpata ilmaa. Rengas on vanteelle max koko (suositus 20mm .. 28mm vanteen leveys taisi olla 19mm). Haarukkaan sopisi isompikin (eli 32mm). Vaihda paksumpiin renkaisiin, jos ajomukavuutta on tarkoitus parantaa.

Mitä hyviä laskureita on rungon mitoille? Tänne http://www.competitivecyclist.com/Store/catalog/fitCalculatorBike.jsp naputtelin omia mittoja maantiepyörälle, jos nyt mittaustarkkuudessa pääsin oikealle hehtaarille. Tarvinnee avustajan tarkempaa mittaukseen (= olisi oikeasti jotain ostamassa). Tuon antamien mittojen mukaan kumminkin voisin vähän nostaa satulaa -- kannattaa ainakin kokeilla. Tällä hetkellä en ole aktiivisesti etsimässä uutta runkoa fillariin, mutta periaatteessa senkin voisi päivittää, jos eteen sopiva (käytetty) tulee & mittojen puolesta mennään parempaan. Painossakin olisi keventämisen varaa, mutta se ei ole ihan yhtä olennaista mun kuntoilussa. Käytännössä säädöt rajoittuu stemmin vaihtoon, josko 1cm pidempi stemmi tuntuisi missään. Ehkä nykyinen on hyvä, mutta muitakin pituuksia voisi käytännössä testata. Ohjaustangon korkeutta periaatteessa voi vielä laskea, jos vain maha antaa siihen mahdollisuuden Tarvii jonkin verran kilometrejä että omat mitat saa parempaan suuntaan ja aerodynamiikkaa parannettua +mäkien nousua.

Nyt on tullut vanhoilla eturattailla (9s) ajettua hiukan enemmän ja etsittyä parempia säätöjä uusille kahvoille (10s). Vaikutelma on että ketjun kaventaminen 6.6mmm -> 5.88mm vie vanhojen vaihtajien tarkkuuden rajoilleen. Eturattaat on 9:n jaolla ja se tarkoittanee 0.7mm enemmän siirtoa sivusuunnassa kuin mitä vipu vetää?? Välin voisi mitata, joskin alkuperäisissä rattaissa lukee 9s (ja väli ei varmaan muutu rattaita vaihtamalla -- tai voi muuttuakin jos erivalmistajilla on erilaiset linjat). Hienosäädön kanssa ei näytä löytyvän koko alueelle hyvää kohtaa & ei vaihdu molempiin suuntiin yhtä hyvin. Tuo korjautunee päivittämällä myös etuvaihtajan ja kammet rattaineen Sinänsä näppärä viilari saisi ne rattaat toisiaan lähemmäksi... Kestäisivät varmaan mun ajossa vähän ohemmilla kiinnitteillä -- heikompina. Takana oleva vaihtaja on ilmeisesti 10:lle tehty ja sen puolesta voisi toimia. Helpompi vaihtaa se ensin uuteen ja katsoa muuttuuko toiminta, jos ei niin syytä myös tarkistaa rungon kiinnike. Onko se riittävän suorassa.

Kiitos. Tuolla rotsaus -sanalla löytyi googlaamalla lisää tietoa. Tarkistan työntömitan kanssa muhvin tasaleveyden. Jos 0,1mm tarkkuus riittää, niin sen voi itsekin tarkistaa. Kierteitä ei oikaise kotikonstein ja jos tarvii, niin voi olla rungon vaihto harkinnassa tai kasettikeskiö edelleen. 3x10 vivut tuli ostettua tarjouksesta. 3x9 olisi riittänyt, mutta uutena ei taida oikein löytyä (kuin soraa). Takavaihtaja on hivenen väljä ja vaihdan sen, kun melkein keskelle säädettynä vaihtaa laiskasti. 9:llä toimi OK, mutta se yksi millimetri tuntuu (+vaihtaja ei ole enää uusi ja hiukan voi olla kulumaa). Takavaihtaja saattaisi tarkentua/kiristyä pikku rullat vaihtamalla.

Paljonkohan on etua vaihtaa vanhaan runkoon uusi keskiö? Rungon muhvi on BSA 68mm. Eturattaita saisi vaihtaa kulumisen takia kohta. Keskiön vaihdon aika ei vielä ole kulumisen takia, mutta joskus sekin. Nykyinen ketjulinja 43,5mm. Uusilla kammilla se todennäköisesti olisi 45mm. Paljonkohan painossa säästää tuossa päivityksessä? Painoa olennaisempi asia on kumminkin sopivat välitykset -- vanha runko ei ole kevyimmästä päästä (eikä polkijakaan). Jossain mainittiin esitöistä, kun vaihtaa vanhan kasettikeskiön ulkolaakereihin. Pinnat pitää olla tasaiset -- akseli ei saa mennä vinoon. Kuinka tarkkaa se on? Ehkä siihen tasoitukseen, maalien poistoon + kevyeen metallin hiontaan?? löytyy kotikonsti. Nykyiset kammet on aika edulliset (FSA tempo compact ja BCD on 110mm). Uusi olisi todennäköisesti 30-39-50 rattailla, kun on triplan vaihdevipu käytössä. Uudet kammet voisi olla vaikka Shimanon 105:set. Nykyisten kampien pulttikehä on 110mm ja viisipulttisena saanee 36-48 rattaat (ne ehkä olisi mulle sopivimmat, kun ajonopeudet painottuu hitaampiin nopeuksiin). Peräkärryn vetoon kolmas eturatas olisi tarpeen, joskin maastopyöräkin löytyy ja sillä voi hinata peräkärryä, mutta... ei haittaisi jos maantiepyöräkin kelpaisi vetäjäksi