Tämä oli hesarin painetussa versiossakin. Kolumni pitäisi kääntää englanniksi ja julkaista vaikka New York Timesissa. Poliittinen eläinsatu: Nero oli Rooman keisari ja palkintorohmu | HS.fi

 

Paljonko tähän viheriään perseilyyn  vielä laitetaan hillåa? Luulisi jossain tulevan raja vastaan. 

^ Ilman irrottautumista fossiilisista maksaisit luultavasti kymmenkertaista hintaa sähköstäsi.

Olisit myös luultavasti paljon köyhempi. Teolliset investoinnit on kaiketi lähes kokonaan jotenkin sidoksissa siihen että meillä on halpaa uusiutuvaa energiaa. Ilman sitä sijainti erään naapurimaan naapurissa tappaisi investoinnit.

Sehän on väittämä että vihreässä siirtymässä kaivetaan enemmän kuparia kuin tähän asti yhteensä maailman alusta asti. 

Hyvin kuitenkin pärjättiin ajalla ennen Olkiluoto 3.
Nyt kun mylly on polkaistu käyntiin niin, silti sähkö ei tahdo rittää.

Mitenkähän muuten se Inkoon(?) vetyvetoinen muutaman mrd hintainen terästehdashanke etenee? Hiljaista on ollut.

55 minuuttia sitten, tommi2 kirjoitti:

Sehän on väittämä että vihreässä siirtymässä kaivetaan enemmän kuparia kuin tähän asti yhteensä maailman alusta asti. 

Entäs ydinvoimalat ja uraani? Polttomoottoriautot ja öljy?

Oisko kuparin tarpeelle muitakin syitä kuin vihreä siirtymä? Vai kirjoitteletko tänne täysin kuparittomalla laitteellla? RFC2549?

Onhan sille varmaan, mutta siis vihreä siirtymä (väittämän mukaan) vie ton verran. Noi muut on siihen päälle.

Tossa on kuitenkin ajatusta että nykyihminen "tarvii" hirveet yhteydet kännyyn ja lisäksi kiinteet kotiin, lähinnä itseään viihdyttääkseen. Jos mittaisi vaikka somen kokonaisvaikutuksen (kehitys, laitteet, verkot) niin se olisi varmaan melkoinen. Gemini tietää: Jos internet olisi valtio, se olisi yksi maailman suurimmista sähkönkuluttajista ja saastuttajista heti Kiinan, Yhdysvaltojen ja Intian jälkeen.

Siis, onhan kuparia tarvittu ja kaivettu aikojen alusta, meilläkin kylppärissä komposiittiputkien jatkeena kromatut kupariputket.
Mutta tämä vihreäsiirtymä vain räjäyttänyt potin.
Bosch pistää pihalle 20 000 duunaria ja kiroaa kyseisen siirtymän. 

Tossa vielä lähdettä:

Simon Michaux, Geologian tutkimuskeskus (GTK)

Suomalaisessa ja kansainvälisessä tiedekeskustelussa tätä viestiä on pitänyt voimakkaasti esillä Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) apulaistutkimusprofessori Simon Michaux. Hänen laskelmansa ovat väitettäsi vieläkin hurjempia.

Michaux on tutkimuksissaan osoittanut seuraavaa:

• Ihmiskunta on historiansa alusta vuoteen 2020 mennessä kaivanut maasta yhteensä noin 700 miljoonaa tonnia kuparia.

• Pelkästään nykyisen talouskasvun ylläpitäminen vaatisi saman 700 miljoonan tonnin kaivamista seuraavan 22 vuoden aikana.

• Mutta: Jos haluamme korvata nykyisen fossiilisen energiajärjestelmän kokonaan uusiutuvilla energialähteillä (ns. ensimmäisen sukupolven uusiutuvat), se vaatisi pelkästään uuteen infrastruktuuriin ja laitteisiin Michaux'n laskelmien mukaan noin 4,3 miljardia tonnia kuparia.

Michaux'n mukaan vihreä siirtymä vaatisi siis kuusi kertaa enemmän kuparia kuin mitä ihmiskunta on koko historiansa aikana tähän mennessä kaivanut.

 

Toki jotain lähdekriittisyyttä voi soveltaa.

Tossa maltillisempi laskelma

S&P Global ja Daniel Yergin (2022)

Yksi tunnetuimmista tähän viittaavista lausunnoista on peräisin yhdysvaltalaiselta rahoitus- ja analytiikkayhtiö S&P Globalilta. Heidän kesällä 2022 julkaisemassa "The Future of Copper" -raportissaan (jonka takana oli muun muassa yhtiön varapuheenjohtaja ja tunnettu energia-asiantuntija Daniel Yergin) todetaan suoraan:

Saavuttaaksemme vuoden 2050 nollapäästötavoitteet, maailma tarvitsee vuosien 2022 ja 2050 välillä enemmän kuparia kuin mitä koko ihmiskunnan historian aikana vuoteen 2021 mennessä on kulutettu.

Raportin mukaan kuparin kysyntä lähes kaksinkertaistuu noin 50 miljoonaan tonniin vuodessa vuoteen 2035 mennessä.

Muokattu: 1. Huhtikuuta1. Huhti, käyttäjä: tommi2

Aijettä kun tuli mieleen tai siemensiin, miten joskus anno dazumal oli opinto-oppaassa geologian perusopintoja muutama opintoviikko. No tottahan toki halusin osallistua ja sitten tulikin ilmoitus, että kurssi perutaan kun ei ole tarpeeksi osallistujia. Ja tämä oli siis vanhaan hyvään aikaan ennen Microsoftin sähköpostiin sotkeutumista ja yliopiston liiketoimintamallia ja yliopiston pellehallitusta. Vieläkin vituttaa.

Ford teki kilpailijavertailua purkamalla Teslan ja vei sen kuparit vaakaan.
Tavaraa oli yli 20 kg vähemmän kuin Ford vastaavassa. Siis pelkästään painonero johtosarjoissa. Sitä kuparia on noissa aivan käsittämätön määrä, joku vajaat 100 kg.
Polttomoottorisessa sitä on reilut 20 kg.
Jostain syystä tästä eroavaisuudesta ei ole juurikaan huudeltu ja asia onkin vain harvempien tiedossa.

Kupari ei taida kulua käytössä tai kadota ainakaan suuremmassa mittakaavassa suorittaessaan tehtäväänsä, joten kierrätyspuolta voisi avata. AI hoi.

12 tuntia sitten, Jopotuinen kirjoitti:

Ford teki kilpailijavertailua purkamalla Teslan ja vei sen kuparit vaakaan.
Tavaraa oli yli 20 kg vähemmän kuin Ford vastaavassa.

Hovikorjaajani on perin vakuuttunut siitä, että uudempien fossiilisarjan mersujen sähköviat liittyvät johtosarjojen kuparin laatuun. Tätä ennen hän väitti, että mersujen käyntiongelmat johtuvat Nesteen polttoaineen laadusta, mikä osoittautui todeksi. Neste myönsi sen.

Muokattu: 2. Huhtikuuta2. Huhti, käyttäjä: alpensau

Jenkeissä on monessa paikkaa alumiinikaapeleita, joissa on ydin teräslankaa, joka kantaa kuorman.

30 minuuttia sitten, alpensau kirjoitti:

Kupari ei taida kulua käytössä tai kadota ainakaan suuremmassa mittakaavassa suorittaessaan tehtäväänsä, joten kierrätyspuolta voisi avata. AI hoi.

AI teki työtä käskettyä: MIT-yliopiston (Massachusetts Institute of Technology) tutkijat ovatkin arvioineet, että tulevaisuudessa, jos talteenottoteknologiat kehittyvät, kierrätys voi auttaa kattamaan jopa puolet syntyvästä tarjontavajeesta – mutta se vaatii rinnalleen aina uutta malmia.

 

Eli optimistisesti tulevaisuudessa jopa puolet. 

^Mulla on käsitys että Suomen sähkönsiirtoverkon johdot on kans noita. Ne vaan ei sovi kaikkialle, käytännössä rautakankia ja johtokyky ei kuparin luokkaa. 

Muokattu: 2. Huhtikuuta2. Huhti, käyttäjä: tommi2