Pientaloja. Mä antaisin lopputilin kaikille arkkitehdeille.

5 tuntia sitten, alpensau kirjoitti:

Pientaloja. Mä antaisin lopputilin kaikille arkkitehdeille.

Minkä takia? 

Niillä itse asiassa noin yleisesti, varsinkaan nuorilla, ei mene kovin hyvin, kun rakentaminen on ollut pidempään aika jäissä. 

Mitä arkkitehti tuo pientalon suunnitteluun ? Vastaan itselleni. Lähinnä epäkäytännöllisiä virheratkaisuja. Jo 1500-luvulla rakennettiin komeampia kivitaloja kuin mitä mulla on. (DaVinci piirsi osan, mutta ilmeisesti vain Italiassa ja Ranskassa.) Arkkitehti lisää kaksilappeiseen taloon seitsemän kattolapetta lisää ja piirtää etelään avautuvan lasisen seinän. 9 x 13 kokoisen, suorakulmaisen rakennuksen pystyi 50-luvulla piirtämään klubiaskin kanteen. Nyt osassa kuntia suunnittelija tarvii korkeakoulututkinnon, jotta rakennusvalvonta hyväksyisi kuvat. Näitä kökötyksiä voi mennä 'ihailemaan' vaikkapa Sipoon Nikkilään.

Muokattu: 24. Marraskuuta, 202524. Marras, käyttäjä: alpensau

18 tuntia sitten, Densen kirjoitti:

 Niillä itse asiassa noin yleisesti, varsinkaan nuorilla, ei mene kovin hyvin, kun rakentaminen on ollut pidempään aika jäissä. 

Grynderiksi alkaminen on yksi vaihtoehto. Mitähän siitä olisi tullut, jos olisin itse 90-l alun lamassa yrittänyt jäädä pyörittämään lakitoimistoa. Lahdessa työttömyysprosentti oli 28-29 huitteilla. Maatalouspuoli veti kummasti, lisäksi pääsin Melaan töihin.

Muokattu: 24. Marraskuuta, 202524. Marras, käyttäjä: alpensau

NRC joutuu tekemään Kuopion junasillan uusiksi. Ei tarvi ryssiä kuin yksi työvaihe.

Muokattu: 24. Marraskuuta, 202524. Marras, käyttäjä: alpensau

Tarttis funtsia laattojen saumausta.
Eka probleema on sauma-aineen ylijäämä, tarve kun on vain n. 2,5m.
Ikkunakarmin peitelistan ja laatan välin vedän polymeerimassalla niin sopii karmi sitten elämään. Laatan mitoituksen tähden en vetänyt alalistaa pois, samalla vältyin listan kavennukselta. 
Polymeeri on silikonia mukavampi vetää (ei tahmaa siinä määrin) ja ylimaalattavissa. 

Toinen probleema koskee sauma-aineen levitystä tyhjän päälle tuolle ylitysosuutta, miten saada se pysymään siellä varisematta myöhemmin alas. Jotain alle tueksi, mutta mitä? 
Ajatuksissa on ollut vetää tuota laattalaastia sauman alle ohuelti. Laattojen päätyjen pohjissa on pienet reunakevennykset (kuvassa katkaistu laatta, kevennys tuolla oikeassa reunassa).
Kovin tukevaa tavaraa ei se tuo laastikaan ole, mutta sauma-aine lienee aivan haperoa.
Mielessä ollut myös saumata tuolla laastilla ja maalata yli, mutta melkoista tuhertamista ja mahdollisuus tyriä perin juuri, kun ei ole mitään tietoa maalin peittävyydestä ja pysymisestä kohteessa.
Vesiohenteisen maalin levitys kuitenkin jouhevaa ja liian pyyhkiminen laatan reunalta kostealla sujuvaa olettamalla, ettei laatta ime maalia.
Myös laatan päälle tursuneen laastin saa kostealla sienellä sujuvasti ja teippaustakin voi käyttää apuna sotkun vähentämiseksi, mutta kutistuuko tuo merkittävästi kuivuessaan, varsinkin jos vetelee hieman löysemmällä tavaralla?   

Jatkan pohdintoja.

Teippaus oli hyvä ratkaisu tuohon laastin rajaukseen.

 

Pienen määrän saumoja voi vetää tuubilla tokmannin tai puuilon (wurth) ratkaisumassalla. Tosin tuubin loppu menee kuivuessaan hukkaan (huom. suden suojelu loppuu vuodenvaihteessa). Maalarinerkkaa kuluu... Mul olis pieni määrä (0,5kg ?) saumajauhoja purkin pohjalla, saa hakea pois. Kiillon nro 43 vaaleanharmaa. Toimisko teippaus sen tyhjän päällä olevan osuuden hoitamiseksi ?

Muokattu: 28. Marraskuuta, 202528. Marras, käyttäjä: alpensau

Poistin salaojaan hakeutunutta heinää sähkökaapelivaijerin tyyppisellä rassilla. Heinä kietoutui pyörivän vaijerin ympärille aika paksuksi ja pitkäksi nauhaksi. Idea tässä oli se, ettei minun tarvinnut raahata ulos painepesuria, tulovesiletkukerää, jatkoroikkaa ja 30 m paineletkua, jonka päässä on avaamissuutin. Itse asiassa pesurini on tarkoitukseen alitehoinen, mutta on ajanut asiansa salaojista puhuttaessa. Kaivoin myös lapiolla avo-ojaa puhtaammaksi reilu 10 m. Maa irtosi nyt tosi herkästi, kun se oli läpimärkää ja heinäkasvuston juuret ovat jo hieman 'fermentoituneet'. Avo-ojat odottavat koneellista uudelleen kaivuuta, mutta aiempi luottokaivuriurakoitsija asuu toisella puolella Helsinkiä ja on mua vanhempi = ilmeisesti 70+ v. Tuon kaivaisi kahdessa viikossa lapiolla auki.

Muokattu: 7. Joulukuuta, 20257. Joulu, käyttäjä: alpensau

Osta oma kaivuri, eikä mitään radio-ohjattavaa pienoismallia!

Mä olen odottanut heurekahetkeä, jolloin keksin tästä kevytversion. Talon vieressä ehkä alennettava kierroksia. Jos olisin maajuice, tällainen olisi ostettu jo.

Muokattu: 7. Joulukuuta, 20257. Joulu, käyttäjä: alpensau

Kaikkee ne keksiikin. Tuo vedettävä ojanpohjaa myöten vedettä on kyllä nerokas ja tehokas.
Oja aukenee ilman hidasta kaivuu työtä ja kaivuu tähteet leviää pellolle siinä samalla ilman läjitys välivaihetta.
Joskin salaojitusten myötä saraojat alkava olla jo harvinaisuus.   

Tuo toiminee etelän mailla, esim.asustin parikytä vuotta Laakspohjan naapurina Lempolassa 

Tällä Savossa korkeintaan viis metriä ja kaput, koska kivikkoiset maat.

1 tunti sitten, Jopotuinen kirjoitti:

Joskin salaojitusten myötä saraojat alkava olla jo harvinaisuus.   

Lohkojen ulkoreunoja kiertää yleensä avo-ojat, joista kaikki eivät ole miehekkäämpiä valtaojia. Maataloussäätelyssä tuollainen pellon keskellä kulkeva, isompi valtaoja on luokiteltu vesistöksi, jota koski ainakin aiemmin 3 metrin piennarvaatimus. Poikkeaminen johti tukien nipistykseen.

Hain bauhausista 7 porrasmattoa. Silmään pisti vesihanatarjonta. Korkealla jalustalla olevasta, mattamustaksi pintakäsitellystä yksiotehanasta pyydettiin piirun yli 500 €. Maksoin vastaavasta kromatusta Ikeassa 35 €. Niitä myydään silloin tällöin esittelykeittiöiden purkamisen jälkeen. Tuntuu siltä, että vesikalusteiden myynnissä on kartellin tapaista. Julasta saa vielä torihinnoilla.

Muokattu: 9. Joulukuuta, 20259. Joulu, käyttäjä: alpensau

Rullasin Seiskan etusivua. On olemassa puutaloja, kivitaloja ja ökytaloja. 😗 😁