Tukes on käynyt Julan myymän kiertovesipumpun energiatehokkuusväittämän kimppuun. Ei oo pumppu ihan halvimmasta päästä. Ostin itse Amazon.de:stä puolalaisia pumppuja 2 kpl yhteensä n. 80 euroa plus 35 ekuu rahdista. Kattilan ulkiopuolelle asennettu lattialämmitysputkiston kiertovesipumppu kestää hyvin. Kattilan sisällä oleva lämmönvaihtimen pumppu on varsin kuumassa tilassa eikä se meinaa kestää paljoa yli 5 vuotta. Nyt kolmas on menossa vaihtoon.

Täh?
Tukes näkemyksensä mukaan tuossa ympäristöriski, koska energiatehokkuustarra joku jäljitelmä. Ei kuitenkaan vaadittu käyttämisen lopettamista - ainakaan vielä.

Muistelu tietyömaalta. Viimeistä pintaa ennen asfalttia tehtäessä vesitraktori oli kolmantena pyöränä täryn ja höylän kanssa. Täry oli ajettava valtavalla etupyörällä (valssi), mutta avomalli ilman turvajuttuja. Nuori likka kuskina. Yhdessä käännöksessä valssin toinen pää meni pitkälle jyrkänteen reunan yli tyhjän päälle. Kuskilla tuli tenkapå. Hyppääkö pois, ajaako laitteen kanssa mukkelin makelis reunalta alas vai mitä. Päätti sitten jatkaa silmukan ajamista ja pysyi ylhäällä. Näytti aika vakavalta paikalta.

Insinööriainesta, teki nopean tilanneanalyysin ja arviolaskelman painopisteestä. Lopputulemana ja jatkoi matkaa.
Liekkö ollutkin vain kesäduunissa opintojensa lomassa?

Mä olen julistanut omaa laskelmaani putkiremonteista. Ok-talo pari tonnia, jos tekee työt itse.

Nyt asia saa vahvistuksen. Videon putkiurakoitsija tekee ko. työt 6600 €:lla, josta työn osuus lienee 4000 €. 

Haeskelin viikolla Lahdesta kt-kolmiota ihan huvikseni. Haluamani kadun varrella läheisessä taloyhtiössä on juuri valmistunut putkiremontti. Myynnissä olevan kolmion osalle tulee 61.000 euron kulu. Putkia on selvästi vähemmän kuin videon ok-talossa. Oletan, että ko. kertsissä saneerattiin samalla myös viemärit, mutta maksaako se osuus tosiaan liki 55.000 € ?

Muokattu: 24. Tammikuuta24. Tammi, käyttäjä: alpensau

Voipa hyvinkin maksaa, enemmänkin. Linjasaneerauksessa vedetään samalla uudet sähköt (yleensä) ja kuitu. Samalla menee märkätilat kokonaan uusiksi.

Itse putkien osuus koko potista sitten vähemmän.

Riippuu myös iästä: vanhempiin taloihin joudutaan vetämään kaikenlaista pinta-asennusta yms kun vanhoihin kuiluihin ei mahdu kaikki mitä nykymaailmassa tarvitaan. Erityisesti jos ja kun samalla uusitaan ilmastointia. Plus savunpoistoa jne. Ja kun piha kuitenkin myllätään laitetaan latauspisteet parkkipaikoille.

Sitten on sen rempan kestäminen liki vuoden. Johtuu siitä, että urakoitsijoilla pieni miehitys ja useampi samanaikainen urakka.
Taloa käy aina pari ukkelia kilkuttelemassa milloin milläkin työmaalla, usein 1-2 vko tauko, kun ketään ei näy missään ja siksi valmistuminen kestää.
Saksassa linjasaneeraus vedetään tyyliin kuukaudessa läpi. Siellä tulee työmaalle komppania väkeä hommaa tehdään liki jokaisessa asunnossa samaan aikaan ja jälkeä syntyy. Huoneistokohtainen urakka on lopulta varsin pieni ja sujuu nopeasti, kun hommat vaan laitetaan käyntiin.

Suomessakin jokin urakoitsija mainosti tekevänsä koko kertsin linjasaneerauksen 1-3 kk.
Tiedä sitten, mitä tälle urakoitsijalle nykyisin kuuluu, saiko homman lentämään. Siinä on riskinä ja vaatimuksena tarkka laskenta ja aikataulutus. Mutta luulisi ainakin kiinnostavan asuntoyhtiöitä paljonkin.
Mutta Suomi on pieni maa ja voi olla vaikeaa saada myydyksi urakoita sitä tahtia mitä niitä valmistuu.  

Muokattu: 24. Tammikuuta24. Tammi, käyttäjä: Jopotuinen

On se jotenkin hupaisaa kun järjellä ajatellen ennen remontin alkamista kaikki, korrrrostan kaikki tarvikkeet pitäisi olla hankittu pihalla olevaan konttiin, mutta todellisuus on, että puuttuvia osia lähtee raksamies hakemaan kesken työpäivän jostain puuilosta tai tukusta. Siihen meni sekin työpäivä. Näin tapahtui meillä 2017 linjasaneerauksen aikana. 

70-luvun kertseissä kph:t on usein saneerattu jo valmiiksi. Ei oo kauhean kallista. Näissä pintavedot entuudestaan. Yhden oon teettänyt itse. Silloin en vielä raksannut paljoa omin kätösin.

Realisoin erään perikunnan pikku huoneiston Käpylässä joku v sitten. Jännän oloista, kun wc-kylppäri oli tuoreterve ja sulakekaappi uusi, mutta kaikki muu alkuperäisessä asussa (1952). Toki keittiön pesuallaskaappiin tuli vesimittarit. PS. Kiinnostuneista kolme tarjosi yli pyyntihinnan.

Muokattu: 25. Tammikuuta25. Tammi, käyttäjä: alpensau

Poistuva vesi on se kun maksaa.
Käyttövesi (yleensä) nousut porraskäytävässä ja huoneistokohtaiset sitten sieltä seinästä timantilla läpi ja edelleen pinta kohteeseen. Päivässä yksi huoneisto, jos sitäkään. Vähän vaikuttaa, missä määrin vesikalusteita samalla uusitaan. Ei haittaa asumista ja vesikatkokin on lyhyt, kun on kerros ja huoneistokohtaiset sulut, niin lopullinen kytkentä ja käyttöönotto voidaan hommailla luukku kerrallaan.  

Taloyhtiö pelkää vesivahinkoja ja aiheesta, niistä on aina ihan hitokseen harmia. Tärkein aiheuttaja lienee ikävuosikeräilijät ja holistit jotka unohtaa hanan valumaan tai sammuu viemärin päälle. Mutta tiukkana kakkosena ja joissakin yhtiöissä ykkösenä tulee nämä tein ite ja säästin tyypit. Siksi nykyisin jokainen märkätilan remontti vaatii hallituksen hyväksynnän ja aiemminkin ne on aina vaatineet että käytetään jotain hyväksi havaittua remonttihenkilöä, parhaimmillaan taloyhtiössä itse asuvaa talkkaria.

Meillä remontti viivästyi reilun kk kun rakennuspiirustusten ja todellisuuden välillä oli paksun betonirakenteen kokoinen eroavaisuus. Kai tuon olisi jotenkin voinut tutkailla mutta sekin maksaa. Toinen yleinen snafu on tietty iki ihana asbesti josta tosin oranssi setä on sanonut että pitäisi taas ottaa käyttöön.

Vesieristeet kuuluvat kunnossapitovastuutaulukon mukaisesti taloyhtiölle, toki yhtiöjärjestyksessä voi olla toisinkin, mutta pääsääntöisesti näin.
Remppatilanteessa yhtiö kustantaa (yleensä) uuden vesieristyksen varsinkin, jos sitä ei ole tai on ikääntynyt. 
Vesieristystyö pitää erikseen tarkastaa ja dokumentoida, vaikkakin joskus voi kiireessä tuo unohtua. Meillä kävi isännöitsijä kurkkaamassa, että tehty on ja yhtiö kustansi vesieristeen, kuin myös uuden pohjakaivon alkuperäisen tilalle. Hallituksessa aikanaan päätettiin, että jos joku remppaa kylppäriä, niin samassa yhteydessä yhtiö suorittaa pohjakaivon vaihdon. Operaationa kun tuo ei edes kallis ole.
Meillä laitain kaksi viemärikaivoa, niin ei tuota tulvaongelmaa jos vaikka sinne suihkukaappiin nukahtaisikin 🙂
Äkkiseltään tuo akuutti nukahtaminen on aika yllättävä tulvan tekijä, voisi kuvitella vaativan tarkkuutta tuohon osua, mutta kyllä niitä sattuu ja vieläpä useinkin. Ja miksi ihmeessä halu sinne suihkuun juurikin umpikännissä, ellei sitten päällensä oksennellut?  

Hmm... tuosta voisikin tehdä empiiristä kenttätukimusta, että mikä umpikännissä siinä suihkussa oikein kiehtoo. Kunhan vain saisi pirttihirmulta vielä nuo tutkimuksen luvitukset jotenkin läpi 🤔

Toisaalta jos putkiremppaväli on sen 50-100 vuotta niin tuohon mahtuu kaikenlaista lainsäädäntöä ja vastuutaulukkoa. Vielä ysärillä hallitusta kiinnosti nolla kylppäriremontit ja ei taida olla kymmentäkään vuotta siitä kun kuulin täysin tutkan alla tehdystä remontista. Näitä kun ei opeteta koulussa.

I have a dream. Mulla on kuva, että sen monenperheentalon voi suunnitella huoltoystävälliseksi. Vesi, viemäri, sähkö, ilmastointi ja ties mitä. Suomessa ei näytä olevan kovin vahvaa parkkikellarikulttuuriakaan., joten se listaan mukaan.