Polkupyörä retkeily day 1. Mäntsälä - Evo. Lähtöpäivänä en pitänyt aamulla kiirettä, koko päivä aikaa ja rauhassa vielä tarkastelu että kaikki oletettavasti tarvittava on mukana. Eväät, majoittumisvehkeet, kokkausvehkeet, tulitikut, simppelit vaihtovaatteet ja sadevaatteet mahdolliseen sateessa ajamiseen, akkupankit luuria ja gepsua varten + johdot ja mitä kaikkea sitä voi tarvita. Ehkä tärkein nosto, pieni EA-pakkaus ja särkylääkettä sekä muutama allergialääke. Noin klo 11 starttasin. Ensimmäisen etapin määränpää oli Hollolan kk, lähtö Mäntsälän eteläpuolelta. Tuttuja teitä, 1471 ja 1431, ajellen Sälinkään ja Sulkavan kautta Lappilaan josta lyhyt hyppy 54-tietä Lahden suuntaan. Isolta tieltä pois Kärkölän / Lappilantielle, soratie. Kärkölän kk:n olin ajatellut kahvitauon paikaksi mutta kylän ainoa kahvila onkin maanantaisin suljettu joten hetken taukoilun jälkeen jatkoin vaan matkaa. [IMG] Pikku pätkä tietä 295 jolta käännyin pienemmälle 2953 tielle, tovin ajeltua käännyin vielä pienemmälle Kylä-Horkan / Tenniläntielle joka vie Kukonkoivulle. Hieman ennen Tennilää tien sivussa oli paikallisen urheiluseuran rakennus pelikentän laidassa ja ohessa tulistelupaikka, pidin pienen evästauon tässä. Keskityin eväsleipään ja juomiseen, tulistelupaikan ympäri tehty istuinkehä joka tarjosi matkamiehelle istumapaikan ja mahdollisuuden vähän oikaista selkää. [IMG] Kukonkoivusta ei ollut enää kovin pitkä seuraavaan aiottuun kohteeseen joka oli Hollolan kk. Kukonkoivusta oikaisin hieman soratietä, Rouvintie, Kirkkotielle 3161 jossa on koko välille Hälvälä – Hollola kk kevyenliikenteen väylä. Tuossa Rouvintiellä olikin matkan ensimmäinen, ja onneksi reissun viimeinen erimielisyys autoilijan kanssa. Pakuspede peräkärryn kanssa tuli kolmion takaa yhtään hidastamatta pääväylälle, olin jo siinä risteysalueen keskellä menossa mäkeä alas kun tämä spede vaan tulee. Siirryin hieman vasemmalle ja siinä kohtaa minutkin huomataan kun pää kuskilla kääntyykin, tilaa tässä oli eikä vastaantulijoita niin en todellakaan jarruta vaan se on kolmion takaa tulevan homma. Pidättäydyin sen kummemmista käsimerkeistä, etusormea heristin kuitenkin. Hollolan kk oli ajatuksena myöhäiseksi lounaspaikaksi. [IMG] Harmi vaan kun sielläkin näytti maanantai olevan sillai hankala päivä että Vanha Kunnantupa oli kiinni, Ravintola Kunnantupa oli auki mutta pihassa kyltti ”yksityistilaisuus”. Prkl! Kk:n kioski sentäs oli auki, sieltä sai oikein tuhdin sillivoileivän kun kysyin onko mitään muuta suolaista palaa kuin vitriinissä olevat sämpylät. Lounas jäi toki saamatta mutta kyllä sillivoileivällä, pullakahvilla ja virvoitusjuomalla etenee taas tovin. Tässä kk:n alueella tulikin sitten pyörittyä hetki kuin ry*** Anttilassa, ensin hain lounaspaikkaa ja sitten ajoin takaisinpäin siihen lähistön Salelle ostamaan lisää juomavettä. Tästä piti jatkaa tovi Lahden suuntaan kun alkuperäinen suunnitelma oli mennä kumilautalla Vesijärvelle saareen jossa yleisessä käytössä oleva laavu. No, tuuli oli sellainen että jo siitä kk:n mäeltä näki että Vesijärvelle ei ehkä ole menemistä pikku paatilla. Ajoin sitten kuitenkin Rantatietä 2956 hieman Lahden suuntaan ennen kuin tein päätöksen kääntymisestä, tosin ensin katselin karttaa ja totesin että Lahden kautta kiertäminen Asikkalaan kiertää aiwan helwetisti. Joo, u-käännös ja takaisin. Evolle tässä ollaan menossa joten kk:ltä 3161 tietä Uskilan suuntaan ja siitä Isomyllyntietä Lahdenpohjan suuntaan jossa matka jatkuu tietä 3173 kohti Viitailaa. Tämä olikin jo sellainen vähän mäkisempi osuus, tuuli oli ollut koko päivän pohjoisen suunnasta ja muutenkin alkoi jo jaloissa tuntumaan kamelin usuttaminen vauhtiin. Jyrkemmät mäet joihin ei saanut yhtään alkuvauhtia menivät tässä kohtaa tunkkaamiseksi. Oli kyllä mukavia alamäkiäkin jossa pääsi viilettämään reilua vauhtia, ihan täysiä ei uskaltanut päästellä kun keulalla oleva kumilautta teki ohjauksesta epävakaan ja kovemmissa vauhdeissa pyörällä oli selkeä taipumus lähteä laukalle jos vippausta ei topannut heti alkuunsa. No, pyörä oli kuitenkin ihan ajettavissa kun ei liikaa haaveillut. Viitailasta käännyin tielle 317. Tästä tulikin jonkinmoinen päänsisäinen energialataus kun suunta kääntyi ns. kohti kohdetta. Matkaa jäljellä 16km, eli noin tunti vielä jos vaan jalat jaksaa. Lyhyen maantiepätkän jälkeen taas pikkutielle. Raittisaarentie, joka vaihtuu Vappulantieksi. Aluksi soraa, ja jonkinmoisia mäkiä taas, nyt ei enää jaksanut soratien mäkiä joten useamman mäen tunkkasin suosiolla. Onneksi tie vaihtui asvaltille, tosi huonokuntoiselle mutta asvalttia kuitenkin. Matkan päätepiste tuli sitten lopulta hieman yllättäen, suorastaan reippaan jarrutuksen sai tehdä kun tajusin että tuossahan tuo luontopolun opastekyltti jo onkin. Syrjänalusen laavulla olin aikonut yöpyä, sinne olin nyt saapunut ja tieltä taluttelin pyörän viimeiset pari sataa metriä. Ei huvittanut yhtään hypätä enää satulaan. Perillä. Evo, Syrjänalunen. [IMG] [IMG] 110km takana, kohtuu painavaksi kuormatulla pyörällä. Ensimmäinen ajatus oli saada lämmintä ruokaa, vatsa luuli että nyt se kaula on oikeasti katkaistu. Eli, olen taas kerran evästänyt liian vähän matkalla. Keitin tulille ja odottelemaan veden kiehumista, päivällisenä Kuivalihamiehen pussiruoka. Muuten oli oikein hyvää mutta hieman suolaa olisin kaivannut. Seuraavalle reissulle hyppysellinen suolaa mukaan. [IMG] Keitin vielä kahvitkin, enkä tehnyt mitään muuta kuin istuksin penkillä ja nautin hiljaisuudesta. Tullessani opastetaululle siinä oli joku nuori pari tms. käveleksimässä saman lammen suuntaan, en tiedä olivatko Evon opiskelijoita vai mitä mutta pitkään istuivat lammen rannassa. Keskustelivat hillitysti niin eipä nuo häirinneet. Näin jälkikäteen, ja seuraavalle reissulle note to myself: rakenna majoitus aikaisemmin. Nyt istuksin vähän liian pitkään ihan vaan chillaillen ja vaikkei tuolla pimeä tullut niin semmoinen hieman hämärä ehti laskeutua ennen kuin yöpuu oli valmis. Vaikka paikan katsoin aika nopeasti niin olisihan sen riipparin tykötarpeineen voinut tosiaan kasata esim. ruokailun ja kahvittelun välissä. Kaikenlaista näpräämistä siinä kuitenkin on ja mahdolliset ongelmat on kivampi ratkoa valoisassa. Matka jatkui, seur päivänä...