2 minuuttia sitten, mgcc kirjoitti:

Loviisa 2:kin poks.

Sattumaako?

Huomennakaan pörssiläisillä ei paljon hymyilytä, ylihuomenna vielä vähemmän... Onneksi omat säästötoimenpiteet ja vähennetty turha kulutus mukavuuden juurikaan kärsimättä ovat toimineet. Ensimmäinen alkutalven sähkörätinki oli kympin enemmän kuussa vs. kesäkausi.

Muokattu: 18. Marraskuuta, 20241 vuosi, käyttäjä: Köfte

^^ Saman meinasin laittaa.
Mitenkä liittyy datakaapeleiden katkoihin?
En tiedä, mutta joku muu tietää. Atomimyllyn IoT on tietysti kätevä monessakin asiassa, mutta saattaa sisältää joitakin riskejäkin.

Muokattu: 19. Marraskuuta, 20241 vuosi, käyttäjä: Jopotuinen

Aina kummallisemmaksi menee kun funtsii miten OL3:a mainostettiin lentokoneen törmäyksen kestäväksi. Koska rysset näin saivat tiedon asiasta, niin varmaan päättivät, että siihen on turha uhrata lentokojetta kun kaikki muu infra on täysin suojaamatonta ja kaikki tiedot sijaintipaikoista ovat julkisesti saatavilla.

Kolmonen tulee toivottavasti huomenna tai viim ylihuomenna takas käyttöön. Sunnuntaina se hajosi ja alunperin piti korjauksen kestää vain vuorokauden. Sittemmin ilmoitettiin, että kestäävin vielä 2 vrk (lisää). 

https://www.aamulehti.fi/talous/art-2000010890685.html

Maksumuuri, mutta siis:

 

Lainaa

Jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se yleensä on sitä. Se on ensimmäinen ajatus, kun katson Teravoima-nimisen yhtiön akkutarjousta.

Yhtiö lupaa asentaa kotiini 100 kilowatti­tunnin akun ilmaiseksi. Siitä eteenpäin maksaisin sähköstä vain 20 euroa kuukaudessa ja kulutuksen mukaan neljä senttiä kilowattitunnilta. Hinta sisältää myös sähkön siirron.

Lainaa

Nyt Järvisellä on hurja visio. Hän haluaa asentaa suomalaisiin koteihin alkuvaiheessa 100 000 Kiinasta tuotua akkua.

Kuluttajalla itsellään ei enää olisi sopimusta sähkön siirtoyhtiön kanssa, vaan siirtosopimuksen tekisi Teravoima. Asiakkaalla ei olisi myöskään sähkön ostosopimusta tavallisen sähkön myyjän kanssa.

Teravoima hoitaisi kaiken. Yhtiö siis syrjäyttäisi nykyiset sähkömarkkinoiden toimijat.

Lainaa

Akut olisivat täysin Teravoiman etä­ohjauksessa, kotitalous olisi vain akuston sijoituspaikka. Isoon metallikaappiin pakattu akkujärjestelmä asennettaisiin pientaloissa yleensä pihalle.

Korvaukseksi sijoituspaikan tarjoamisesta kotitalous saisi halpaa sähköä.

Lainaa

Järvisen mukaan jopa 40 prosenttia Teravoiman tuloista voisi pitkällä tähtäimellä tulla siirtoyhtiöiltä.

Voimajohtojen kaivaminen maahan kävisi tarpeettomaksi.

”Sähkön siirrolla rahastaminen loppuisi, kun siirtoyhtiöt eivät voisi enää yli-investoida ja kasvattaa sillä tulojaan”, Järvinen sanoo.

 

Huomasin saman ja nostatti epäilevän tuomaan hoksottimet pystyyn.
Kyllähän tuo nostaa paljon kysymyksiä, mitä ei osaa edes kysyä.
Mutta ensimmäinen huolenaihe on, että mitä tapahtuu, kun firma lakkaa olemasta ja sähkönmyyjät ja siirtoyhtiöt vetävät töpselinsä irti seinästä? 

Tätähän tässä on vähän on odoteltu. 10.000x tehokkaampi aurinkokenno.

https://etn.fi/index.php/13-news/16933-uudenlainen-aurinkokenno-voi-olla-10-000-kertaa-tehokkaampi

Näin jonkun otsikon, että sähkö olisi kallista mutta ihan ilmaistahan se on ollut tässä eilen ja tänään. No näin varmaan väärin. 

11 tuntia sitten, Jopotuinen kirjoitti:

Tätähän tässä on vähän on odoteltu. 10.000x tehokkaampi aurinkokenno.

https://etn.fi/index.php/13-news/16933-uudenlainen-aurinkokenno-voi-olla-10-000-kertaa-tehokkaampi

Tuo ei taida kuitenkaan tarkoittaa sitä, että siinä ajassa, missä vanha paneeli valmistaa yhden watin sähköä, niin uusi valmistaa 10 kw. Jos näin olisi, niin jokainen ulkona olija tuntisi sen luissa ja ytimissä auringon noustessa.

Niin, ja tarvitaanhan siihen se Aurinkokin, missähän vitussa sekin taas luuhaa tänään.

5 hours ago, Jopotuinen said:

Niin, ja tarvitaanhan siihen se Aurinkokin, missähän vitussa sekin taas luuhaa tänään.

Ihan kauheeta törkykieltä nyt!

On muuten aikas lähellä paikkaa, minne Aurinko ei koskaan paista.

https://www.aamulehti.fi/talous/art-2000010922547.html

Synkronikompensaattori, eli kavereiden kesken "synkkakonkka".  83-tonninen vinhasti pyörivä metallilieriö, jonka tehtävä on vakauttaa sähköverkkoa.

Lainaa

Synkkakonkkaa tarvitaan, koska Perämeren rannikolle on rakennettu kymmenen viime vuoden aikana tuhansia megawatteja tuulivoimaa.

Tuulivoimalat tuottavat valtavasti halpaa ja päästötöntä sähköä, mutta niiden heikkous on epävakaus. Sama pätee aurinkopaneeleihin. Paneeleiden määrä kasvaa lähivuosina nopeasti, mutta hämärään vuodenaikaan ne eivät tuota juuri mitään.

Tuotannon vaihtelu ei kuitenkaan ole tuuli- ja aurinkosähkön ainut ”ongelma”.

Jotta suuri määrä tuuli- ja aurinkovoimaa voi turvallisesti toimia, verkkoon pitää syöttää kahta asiaa, joita Kalajoen synkkakonkka pystyy tuottamaan: inertiaa ja oikosulku­tehoa.

Aloitetaan inertiasta.

Inertia tarkoittaa sähköverkon kykyä vastustaa taajuuden muutosta, synkkakonkan asentamisesta Destialla vastaava Ilkka Koskela kertoo.

Sähköverkon taajuus alkaa laskea välittömästi esimerkiksi silloin, kun iso voimala, kuten Olkiluodon ydinvoimalan kolmosreaktori, putoaa yhtäkkiä verkosta (näin kävi viimeksi marraskuun puolivälissä). Taajuuden lasku johtuu siitä, että sähkön kulutusta on tuotantoa enemmän.

Verkosta putoamista seuraavien sekuntien aikana ydinvoimalan puuttuva sähköteho korvautuu automaattisesti akuilla ja muulla Fingridin järjestelmään kytketyllä nopealla taajuusreservillä. Nämä reservit reagoivat automaattisesti taajuuden laskuun.

Nopeimmat reservit kytkeytyvät päälle alle sekunnissa. Minuuttien kuluttua mukaan ehtivät muun muassa säädettävät vesivoimalat. Noin 15 minuutissa verkon tasapaino saadaan palautettua ennalleen.

Mutta aivan ensimmäiset sekunnin kymmenes­osat ovat inertian varassa. Synkka­konkan tahtikoneessa olevan roottorin ja vauhtipyörän massan pyörimiseen varastoitunut liike-energia hidastaa koko sähköverkon taajuuden laskua ja pitää siis verkkoa pystyssä.

Ja ne kymmenesosat ovat kriittisiä: jos verkon taajuus laskee liikaa, seurauksena on sähkö­katkoja ja ääritilanteessa koko verkon kaatuminen.

Inertiaa verkkoon tuottavat kaikenlaiset pyörivät koneet: voimaloiden isot generaattorit ja teollisuuden isot sähkömoottorit. Pyöriviä voimaloita ja moottoreita on kuitenkin Suomessa entistä vähemmän, ja siksi inertiaa on pitänyt täydentää esimerkiksi Jylkän synkkakonkalla.

Jos koneen pyörivän teräslieriön eli vauhti­pyörän ainut tehtävä on tuottaa inertiaa, sitä pyörittävän tahtikoneen ensi­sijainen tehtävä on tuottaa oikosulku­tehoa.

Tämäkin on vaikean kuuloinen termi, mutta yritetään taas ymmärtää.

Tavallaan oikosulkutehossakin on kyse verkon kyvystä sietää häiriöitä. Inertiassa kyse on koko ison sähköverkon taajuuden muutoksesta, kun taas oikosulkutehossa kyse on alueellisesta ja aivan paikallisesta kyvystä kestää jännitteessä tapahtuvia häiriöitä.

Oikosulkutehoa pitää olla riittävästi verkon jokaisessa liityntäpisteessä, oli kyse sitten tuulivoimalasta tai tavallisesta kodista. Jos oikosulkutehoa ei ole tarpeeksi, sähkö­järjestelmän suojauslaitteet eivät toimi oikein.

Eli vaikkapa kotona sulake ei laukea, kun jossain laitteessa tulee oikosulku. Sen seurauksena muitakin laitteita voi vikaantua tai pistorasia kärähtää.

Kalajoen ympäristössä synkkakonkan puskemaa oikosulkutehoa tarvitaan erityisesti silloin, kun tuulivoimalat pyörivät kovalla teholla. Jos jossain voimalassa tai johdossa tulee häiriö, riittävä oikosulkuteho varmistaa, ettei paikallinen häiriö aiheuta ongelmia koko alueella.

 

Kai se on laskettu, paljonko tuosta liike-energiasta saadaan virtaa, kunnes lieriö pysähtyy. Tulee mieleen, voisiko maapallon pyörimistä hyödyntää tässä mielessä. Generaattori pitäisi asentaa jompaan kumpaan napaan. Koska pallon kiertoliike on hidas, niin vaihteistoa väliin...

Muokattu: 23. Joulukuuta, 20241 vuosi, käyttäjä: alpensau