Välihommana tulostin On-oneen tommosen tukihässähän e-tyypin vaihtajaa tukemaan.

Tulostimessa taas jotain säädön tarvetta, ei tuu priimaa.

Ihan hyvin onnistu kiekon korjaus, ainut vaan, että teippi irrotti alkuperäisen lakan.

Asiallinen talvipyörä

Täytyy kyllä hattua nostaa noille hiilikuitu korjauksille! Ootko ihan itseoppinut hiilokuidun käsittely taidot??

Vähän tuli yllätyksiä, kun en ole ennen näin paksuja laminaatteja tehnyt, mutta vaikuttaa tosi lupaavalta:

Ruuvit ja "mutterit" on 12g. Tämä versio on optimoitu mahdollisimman helpoksi tehdä, testaan lähinnä että toimiiko tollanen kiristyssysteemi. Ajattelin vielä sovittaa lopullisesti piituhka-epoksimössön kanssa, tulostin muotin 103% koossa.

.

 

Jukalle iso kiitos, sain alumiiniprotot testiin. Vielä pitää kumi vaihtaa ja tehdä pientä säätöä niin pääsee oikealle koeajolle, hyvältä vaikutti jo pienen testilenkin perusteellakin, vaikka paluuvaimennuksen säätö ei ainakaan pienellä pumppailulla tuntunut vaikuttavan mitään.

Nyt oli kuitupalikat Leftyyn sitä vailla, että teen lopullisen sovituksen liimamössön kanssa. Kaulaputki pitäs tosin hommata jostain, yks ehkä tulossa, mutta jos jollain on risa 1 1/8" kaulaputkella oleva keula niin voisin ostaa pois. Varsinkin kuitukeulat kiinnostais, ihan sama mikä, vaikka maantiemalli, kunhan putki on 1 1/8".

Menivät vähän vituralleen, mutta kuitua on niin pirusti, että pitäs kestää. Saa nähä riittääkö puristus pitämään ne kiinni ja onko riittävän kiertojäykät. Molemmissa 6 metriä 27mm 320g UD-nauhaa, olis varmaan pitänyt laittaa +-45:sta sekaan, mutta en jaksanut. Jos konsepti toimii, niin sitten voisi alkaa kehitäämään uutta versiota millä sais dropattua keulaa vähän alaspäin ja siten koko joustomatkan käyttöön.

Säädin takalokaria lievempää kulmaan, kun potkin sitä tämän tästä jo ensimmäisellä testilenkillä. Samalla matkalla hokasin, että on tarvetta myös etulokarille, sama muotti näyttää käyvän ja kiinnikkeet tulostan PLA:sta.

Tuli ehkä vähän turhankin tuhdit, mutta on kyllä tukevasti kiinnikin:

Täysjoustoläski - ikuisuusprojekti?

Tuli heti aluksi takapakkia, kun hokasin että murtuneen takahaarukan lisäksi myös vaakaputken ja emäputken hitsaussauma on paskana. Ajatuksena tehdä vaahtoytimellä uusi takahaarukka läskirenkaalle, mutta sitä ennen pitää käydä hitsaamassa ratkennut hitsaussauma kuntoon.

Kokeilin tehdä lasikuidusta ja värjätä epoksin kuulakärkikynän musteella. Ei oikein toiminut, tuli epätasasta eikä seonnut kunnolla. Ei se lasikuitu paljon painossa häviä hiilelle, mutta on tuo paljon heikompi, huomas jo muotista irti repiessä. Pitäs olla tulostimeenkin vielä muutamaa eri väriä niin pääsis värikoodaamaan. Ihan kohtuullinen kuituosuus laminaatissa, kun kuivat kankaat paino 19g

Vesiväreillä pystyy kanssa jotenkin värjäämään epoksia

Ei mikään hirvee läski, jos jaksas tehdä kiinnikkeet kuidusta sais kyllä aika hyvin vielä painoa veks.

Eipä se paljon kummempi ole oikealla värillä (automaalinsävytysväri) värjättynä:

Hankalinta on saada irrotuskalvo niin ettei siihen jää ryppyjä. Ryppyjen kohdalle tulee paksummin epoksia ja se näkyy tummempana viiruna.

Kun kukaan ei halunnut tota ostaa, kokeilin leikata siitä etulokarin. Tulostin kiilakiinnikkeen PLA:sta emäputken sisään, tuntuu toimivan. Lokarina liian lerppu, pitää tehdä hiilestä vahvempi. Testaan nyt tolla riittääkö pituus, pahaa pelkään että ei. Alkaa oleen oikein kunnon lepakkomopo, varmasti tulee kuiva kesä. Vahingossa tullut tehtyä niin nerokas muotti, että sillä saa tehtyä kaikki lokarit!

Hiilestä:

Siinä olis taas säätämistä, jos meinaa saada ajoon. Taidan kokeilla vaan kääntää "laakeriliuskat" toisin päin ja tilata uudet neulalaakerit. Onko kenelläkään kokemusta Leftyn huollosta? Tiedän, että noi liuskat säätää keulan välyksen, onko jotain muuta mitä olisi pitänyt tietää?

Tein markettipyörään hiilikuituisen tavaratelineen. 140g painaa ja kestävyydestä otetaan selvää, vahva epäily on että pääsee vielä kiinnityskorvakkeita keksimään, nyt porasin vaan reiät ilman sen kummempaa säätöä.

Jos jaksan niin teen tohon vielä kovat laukut lasi-tai hiilikuidusta.

Kokeilin sadepäivän ratoksi ilmata jarrut alipainepumpulla. Oli todella näppärä keino. Ei sotkua ja kerrasta aivan "kivikovat jarrut". Ei ikinä suittais ruiskun kanssa imeskellä kaikkia ilmakuplia pois, nyt ei muuta kuin jätti pumpun rallattaan ja keittämään jarrunestettä muutamaksi minuutiksi ja välillä vähän paineli jarrukahvasta. Tein operaation kahvaan ja mäntäosastolle yhtä hyvällä menestyksellä. Joku -0.7bar oli imua.