Meillä asustellut tämän kesää kaksi Mustarastaspariskuntaa kulmilla. Toisella on asumus mökin itäpäädyssä, toisella jossain läntisen naapurin tontilla.

Puissa ovat jaksaneet keväästä lähtien lauleskella. Mutta nyt olen parina päivänä saanut ihmetellä Herrojen toistensa jahtaamista. Ovatko tosissaan keskenään riidoissa, vaiko muuten vain hippasilla aikansa kuluksi ja jatkuvan visertelyyn kyllästyneitä? Tuossa nuo pomppivat pari metriä toisistaan ja välillä hyökkävät päikseen. Sitten painelevat siivillään peräkanaa. Minusta eivät piitaa, tulevat tiimellyksessään ihan liki. Välistä porhaltavat hirveällä syöksyllä ihan liki metrin päästä ohi.

Hauskoja veijareita nämä jokatapauksessa

Muokattu: 1. Heinäkuuta, 20241 vuosi, käyttäjä: Jopotuinen

Paljon näkee mustarastaita, koiraita sekä naaraita.

Sääksilivessä ääni ei kuulu, ei kuulunu tänään kotikoneeltakaan. Vaaleanpunainen muovipala on herättäny katsojissa huolta ( eli se ei olekaan nauha ) poikaset osaavat jo itsekin napata ruokapaloja.

Sieppo se vaan roudaa tavaraa hampaissaan pesälle. Sinne ne Sudenkorennot uppoavat ipanoiden kitaan kokonaisina siipineen päivineen! Meillä on aivan älyttömästi näitä korentoja pörrännyt koko kesän ja hyvä kun tuonne kelpaavat. On varsin iso saalis aina kerrasta.

Vihervarpusten (vai oliko ne nyt Viherpeippoja) 5 kpl perhe myös pyörinyt pihapiirissä jo pitkään. Tiiviinä parvena hyörivät. Tyhjentävät  Mustarastaiden kanssa Tuomea marjoista. Vihervarpuset taitavat myös noita Katjanmarjoja popsia.

Sorsat kesyyntyneet entisestään, eivä meinaa enää häipyä ja meressäkin melovat sitten rannasta vain vähän matkaa.

Ja aamuviideltä toi meidän Rusakkokin oli heittäytynyt kesyksi, eikä meinannut millään häipyä pihapiiristä. Siirtyi verkaisesti aina vain n. 15..20 m ja jähmettyi. Vasta neljännellä lähestymisellä klonksutteli sitten naapurin puolelle.

Muokattu: 3. Heinäkuuta, 20241 vuosi, käyttäjä: Jopotuinen

Sääksiliven ääni on palannu. Siellä sitä lepäillään sateen ropistessa.

Loukonlahden A-pesän 2 poikasta kasvaneet, vanhempien ja muitten lokkien välillä asiaa, ja kun poikaset lähtivät uiskentelemaan niin isompi porukka aikuisia lenteli ja kääkätti.

Leeville ( oikealla) on alkanut muodostua jo "suomuisennäköistä" sulkapeitettä


Leevi on tuo suutaan aukova

 

B-puolella lokit on vaihtanu asuinpaikkaa. 3 poikasta on isolla kivell, ja tämä yksi pikkukivellä.

 

Toi istuskeli langalla mökkitontin kulmalla just äsken, kun lähdin töihin.

Eikös toi oo sarvipöllö...?

 

^ Niin näyttäisi olevan.

Siepon pesällä levottuumuus sen kun kasvaa. Taas oli varusssut pesän rakennelmia pöydälle ja porukan varttunein kävi jo tepastelemassa hirren päällä siipiään vimmatusti räpytellen. Voi tuota hurjaa nuoruuden intoa, kohta lähdetään!

Sääksiliven poikaset ovat kasvaneet tosi paljon, ja yrittävät lyllertää eteenpäin, isoin poikanen haluaisi jo lentää mutta ei nuo siivet vielä kanna.
Tosi huolissani olen katsonut ruokailutilanteita, kun pienin poikanen jää aina isompien taakse, tosin viime ruokailussa isoin poikanen tuli kylläiseksi ja lähti siittä poispäin, toivottavasti pienin sain nyt edes jotain apetta.

^ onnittelut, Suurmestari no2.

 

edit. no nyt taas on ruokaa, 2 isompaa poikasta saa, mutta missä se pienin on?....tuolla, se ei tajua tulla emon nokan alle, voi että sentään...

edit2 ja nyt on taas äänet pois. Poikaset makaa uupuneina pesällä...isoin ruikkii...on kyllä hyvät suojavärit, vaikeeta erottaa missä on 3 poikasta jos eivät liiku.
Pienimmän poikasen kohtalosta on tullu itelle tosi tärkeä seurattava...

Muokattu: 4. Heinäkuuta, 20241 vuosi, käyttäjä: tempokisu

Kappas, nut vasta hokasin. Laulujoutsen pojat tuli tuohon mutustelemaan. Ensin ihmettelin, että mitäs albino sorsalama se nyt tuohon tuli, mutta sitten huomasin syrjemmässä aikuiset Laulujoutsenet. Siis, että niiden pojat ovat valkoiset, uusi asia mulle. Kyhmyllä pojat kun on tumman harmaat.

Sieppojen ipanoiden aktiivisuus sen kun vaan kasvaa, kovaa tsirkutusta siipien räpytystä ja Maailman ihmettelyä pesän reunalla seisokellen. 15 cm lentopyrähtelyjäkin jo hirren päällä. Kyllä ohta hypätään!

Vaan ei vielä sittenkään, silmäluomet kun alkoi taas painamaan ja sinne puseruivat takaisin pesään matalaksi ja päikkäreille. Vaan on se asumus käynyt ahtaaksi ja pian on lähtö edessä. Aikuisen kokkosia ovat, joskin pentu-untuvatoppapuku hämää koollansa.

Sääksilivessä taas äänet pois...sivun uudelleen avaaminen auttoi.
Ja juuri nyt emo ruokkii kahta poikasta - ja se pienin on ihan muualla kun ruokajonossa! että myös omaa vikaa kun ei saa evästä vaivaako sitä joku kun ei jaksa liikkua...

Vai onko se kuollut...ei, ei ole kuollut siellä se liikkuu. Emo oli siinä edessä ja piti suojaa poikasille. Ihanaa, siellä pienin sinnittelee

Myös lokinpesillä oli kaikki poikaset tallella. Ne vaan lepäsi niin en sen enempää kuvannu ( kamera kun toimii myös kiikarina) mutta vein aamulla lohenpaloja ja kaikki palat oli menny 3 tunnin kuluessa.

Muokattu: 5. Heinäkuuta, 20241 vuosi, käyttäjä: tempokisu

ja voi kun kiva, nyt isä-sääksi toi kalan ja myös pienin poikanen saa ruokaa!

Tänään sieponpojat loikanneet pesästään, onnea matkaan! Pihan puista kantautuu tuttu tsirkutus,  kovin etäällä eivät vielä ole  

Sääksilivessä pieninkin poikanen kasvanut, ja on "paras" kävelijä, isommat lyllertää kankeesti.
Kaikki availevat siipiään, sukivat - ja ruikkivat katsojaa päin.
Ruokaa ei ole tänään vielä saatu.

https://wwf.fi/luontolive/saaksi/

Myös Loukonlahden lokinpesillä kaikki poikaset tallella. Kävin niin aamulla että kuvista tullu mitään varjojen takia. Muutaman lohenpalan taas vein, molempien paikkojen rantakivelle, eilen ainakin maittoi.

päivitys - kävin talkoitten jälkeen katsomassa, kyllä kaikki lohenpalat oli maittanu.

Muokattu: 6. Heinäkuuta, 20241 vuosi, käyttäjä: tempokisu

Sääksilivessä isä toi ruokaa noin klo 16.06. ja siinä sai se pieninkin poikanen ensimmäiset makupalat. Pieni on kasvanut tosi hyvin, isommilla jo sulkamuodostelmaa. Kohta käy pesä ahtaaksi...

- - - - -

Suomessa havaittu uusi harvinainen laji, kultakulmasirkku, tätä tavattu Euroopassa yhteensä alle 20 kertaa.
Tämän jälkeen verkkoon lensi myös toinen superharvinainen laji, pikkupajusirkku, tämän lajin edustaja tavattu Suomessa vain kerran toukokuussa 2019.

Kuvassa kultakulmasirkku, keltainen silmäkulmajuova ja päälaella valkoinen juova.

 

Pikkupajusirkku, onkohan nämä koiras ja naaras?

 

 

 

Muokattu: 6. Heinäkuuta, 20241 vuosi, käyttäjä: tempokisu
tekstin sijoittelu

Nyt alkaa hahmottua västäräkin poikasen kehitys, näitä on näkyny Loukonlahdella paljon.
Myös harakka ja pieni harakka eli varmaankin poikanen. Ja sitten se variksenpoikanen.





viime kesänä tuli paljo parempia kuvia, kyllähän siinä tarvitaan myös tilanne....mutta jatkan harjoituksia.

Sääksiliven pesällä vihreät lehdet ovat yhtäkkiä vähentyneet tosi paljon.
Pienin poikanen sai ruokaa, mutta aina noi isommat etuilee. Ja nyt kaikki lepää, on kyllä todella hyvä suojaväri.

Muokattu: 6. Heinäkuuta, 20241 vuosi, käyttäjä: tempokisu