Tuossa ei paljoa yllätyksiä löytynyt: https://tekniikanmaailma.fi/sydanterveyden-salaisuus-loytyi-ei-vahahiilihydraattinen-eika-vaharasvainen-ruokavalio/

Mitä jos lääketiedettä, pitkäikäisyyttä jne. sivuavissa tutkimuksissa, oli kyseessä ravinto, elämäntapa tai muu asia, ei määriteltäisi tutkittavaa asian laatua tai raameja, vaan kaikkea mahdollista dataa tarkasteltaisiin, josko löytyisi jokin aiemmin tuntematon syy-seuraussuhde ?

Muokattu: 4. Maaliskuuta4. Maalis, käyttäjä: alpensau

Taas tuputetaan rehuja. Syöpä nujertuu ja golfvirta ei käännykään pois Skandinavien suuntauksestaan. Mutta mitä ihmeainetta esim. kasvihuonekurkussa on ? Gemini kertoo: Vettä 95-97 %. Kurkun kuiva-aineessa on eniten kaliumia, sekä pieniä määriä K-, C- ja A-vitamiineja. Kilossa kurkkua on 7 g kuitua. Tomaatissa vettä on vain 94-95 %.Hiilihydraatteja 3,5 %. Päälle vitamiineja, kaliumia ja antioksidantteja. Voisiko rehut korvata apteekin kaliumkloriditabletilla ja marketin monivitamiinilla ? Varmuuden vuoksi syö päivittäin yhden omenan. Vettä vain 86 %. Sit jatkaa pihvin syömistä.

800 grammasta kurkkua saa 1100-1200 mg kaliumia. Orifarmilla on kaliumkloriditabletteja 750 ja 1000 mg vahvuisina. Vajaa kilo kurkkua on aikamoinen urakka vedellä päivittäin.

Muokattu: 6. Maaliskuuta6. Maalis, käyttäjä: alpensau

Pan-suolassa on reilu kolmannes kaliumkoridia.
Myös banaani kuuluu olevan hyvä kaliumin lähde, jos on sitä vailla.

Myös prosessoitu ruoka taas mainitaan, mutta jätetään kertomatta, että nämä vegaanikötöstykset ovat ultraprosessoituja, joita Helsinki alkaa pakkosyöttäämään koululaisille.
Siellä tosin juuri syy lienee naudanlihan huomattavan korkeasta hinnasta Vastaavasti suomalaisten suosimaa edullista sianlihaa taas ei voida tarjoilla, koska muslimit. 

Seurauksena nälkäisten oppilaiden levottomuus luokassa lisääntyy ja ne joilla on siihen mahdollisuus, kipittävät noutamaan pikaruokaa. Samassa yhteydessä koulun ruokahävikki kasvaa. Seuraukset kyllä tiedetään, mutta silti tällaisia päätöksiä tehdään.
 

Se liharuoka mitään tuohon hävikkiin tai levottomuuteen auta. Kunnon kasvispainotteista ruokaa vaan, saavat kuitua ja suoli toimii. Lihaa voivat syödä sitten kotona.

Prosessoitua schmosessoitua. Pitkälle jalostettuja ruokia ovat erityisesti juustot, jogurtit, leivät, puurot, leikkeet, kaikki fermentoitu kuten suolakurkut ja kimchi, tofu, karkit, kaikki alkoholijuomat, virvoitusjuomat, vitamiinivalmisteet, lääkkeet. Eli käytännössä suurin osa meidän ruokavaliosta.

Jos haluaa välttää prosessointia ja siinä käytettyjä säilöntä jne aineita niin raakaruokaa vaan. Tai sitten tekee ne valmisteet itse, joskin esim käymistä on suhteellisen vaikea hallita niin etteikö siinä syntyisi jotain uutta ja ihmeellistä siihen ruokaan. Toisaalta jonkun kimchin tai pikkelöityjen vihannesten tapauksessa tämä lienee lähes pelkästään positiivista. Monipuolisen ravinnon osana.

 

Noi (moni)vitamiinit tehdään muuten 90% Kiinassa ja sielläkin yhdessä maakunnassa. Fossiilisista tai sitten maissitärkkelyksestä, yleensä jonkin biologisen agentin kautta. Vaikka osa tehtäisiin EUn alueella, niissäkin tn pääosin kiinalaisista raaka-aineista.

Vois kai näitä tehdä metsäteollisuuden sivuvirroista mutta puhtaiden hiilivetyjen jalostaminen on joko aika- tai energiaintensiivistä hommaa. Vaikea tehdä nopeasti jotain mitä maankuori on vuosimiljonien aikana puristellut.

Viime syksynä Kouvolan kouluissa kokeiltiin kasvisruokaa – ja noin puolet annoksista päätyi suoraan biojätteeseen.

Tuossa meidän naapurissa Vehmaalla kokeilivat kouluruokaa ylhäältä ohjatun sijaan kysymällä oppilailta itseltään mitä he haluavat syödä. Kyselyn pohjalta laadittiin ruokalistalle perusrakenne, jota sitten hieman varoitiin toistuvuuden minimoimiseksi.
Tuloksena kaikki oppilaat osallistuivat ruokailuun ja hävikki saatiin painettua lähes nolliin.
Hävikin minimoimisen kannustimena oli, että jos tavoite saavutetaan, niin keittiö loihtii joitain ylimääräisiä pikkuherkkuja palkkioksi ja tänä jopa innosti oppilaita tarkkuuteen asian suhteen.
Ruokalistaa en tarkemmin muista, mutta puuro on ehdoton ykkönen. 
Viikon ruokalista rakentui tyyliin puuropäivä,  keittopäivä, laatikkopäivä, kastikepäivä ja jotain muuta päivä.
Kasvisruuat loistivat poissaolollaan, koska oppilaat eivät nimenomaan niitä halunneet.
MV:n ideoimana voivat sitten kotonaan niitä rouskuttaa, ketkä sitä haluavat.
Ruokailu sujuu siellä hienosti ja sapuskat maistuvat. Mutta ihmekös tuo, se kun on sitä mitä oppilaat itse haluavat, eikä mitä viherpoliitikot.

Osallistaminen on tietty periaatteessa ok, joskin hemmetin vaikeaa noin niinku käytännössä. Skideillä on joskus taipumus laittaa hommat leikiksi, omien lasten kouluissa äänestettiin ruokalistalle lakua ja niitä joita nykyisin sanotaan vain suukoiksi. Ruoka McRuokaFace voittaa aina. Sit lopulta oikeaksi suosikiksi nousi ne roskakalasta tehdyt pihvit.

Mutta tuolla listalla, puuro- ja keittopäivä on aika luontevasti kasvis, samoin laatikkopäivä.

Näitähän on ollut kaiken maailman proggiksia missä michelinkokki tulee takki auki koulun keittiöön ja on että näin se hoituu. Melko pian budjetin rajat tulee vastaan ja homma haudataan. 

Kohta tulee ruokaprintterit, sinne sitten työntää molekyyliä sisään vaikka vessasta, niin kone printtaa herkkuannosta. 

Nykysafkan ongelma on myös ihmisten hienohelmaisuus, ei esim. syödä rustoa. Sitten ihmetellään kun oma rusto ei rakennu. No ei mikään ihme. Hieman kärjistäenhän se on että mitä haluut rakentaa niin sitä syöt. Esim. lihasta, niin syö lihasta jne...  hiilarista sitten energiaa. 

Ai että. Saksanpähkinää pääkipuihin, vai? Banaanilla potenssia?

Oikeasti ihmisen metabolia on aika vänkä, se mitä syödään ja mitä siitä sitten hyödynnetään on aika vahvasti eri asia. Ihminen on sekasyöjä, mutta melko isolla osalla eläimistä ruokavalio on yksinkertaisempi ja silti ne toimii.

Mutta Vehmaalla onnistuttiin, mutta ilmeisen väärin.
Ja kyllä Vehmaalla syövät myös kasvisruokaakin, eikös puurot sitä aika pitkälti ole. Ja kaalilaatikko onkin ihan pop. Syövät ihan tavallista perinteistä suomalaista ruokaa, mikä maistuu kaikille.
 

Tähän sitä ollaan sitten tultu tuon vegaanitouhotuksen jälkeen.
Tuoreessa ruotsalaistutkimuksessa on havaittu runsaan lihankulutuksen suotuisan vaikutuksen Alzheimer-riskigeenin omaavilla.

Kävinkin heti hakemassa 1,7 kg kasslerpalan, vaikka voihan tuo olla jo myöhäistäkin.

https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/3fe6af56-480f-4c8f-9195-19a0aa2f585b

Muokattu: 27. Maaliskuuta27. Maalis, käyttäjä: Jopotuinen

Noi iltalehden linkit edellyttäis evästeiden hyväksyntää tai maksamista mutta jos alzheimeria voi välttää lihansyönnillä niin en murehdi jatkossakaan siitä, että mulle maistuu paremmin nauta kuin kana tai possu. Sairautta löytyy suvusta.

Iltalehti on tunnettu tieteellinen julkaisu...

^^ executive summary. havainto tehtiin ihmisillä joilla on jokin määrätty genotyyppi. Itse juttu on täällä:

https://jamanetwork.com/journals/jamanetworkopen/fullarticle/2846712

Melko heikko tuo assosiaatio, aineisto on pieni ja valikoitunut. Lisäksi sitä lihan syönnin määrää on mitattu suhteellisen heppoisin keinoin.