59 minuuttia sitten, tempokisu kirjoitti:

Aamulla kun heräsin, kirjoittaminen sujuu > annas olla kun tulen töihin, vaikeeta on ja käsi vapisee. Jotenkin se tulee siitä pyöräilystä.

Olin joku vuosi sitten viikon verran sahurin perämiehenä eli avustin tukin nostamisessa pöydälle. Sahuri otti aamulla heti työmaalle tullessaan yhden tölkin olutta. Jäljestä päätellen käsi ei tärissyt. Hepulla oli aikamoiset jutut. Tuo lupasi ampua haulikolla, jos tukki putoaa hänen varpailleen. Haulikko oli traktorissa mukana. Kerran putosi aika lähelle.

Vapinasta piti kirjoittaa, mutta menikö tää vähän ohi 😁 Siis una birra  työpäivän alkajaisiksi.

Muokattu: 4. Heinäkuuta, 20241 vuosi, käyttäjä: alpensau

^ kotona ei vapise, voin kirjoittaa ja piirtää ihan ok. Myös kuvatessa pitkään pitkällä putkella, käsi kyllä sitten alkaa väpäjätä.
Mutta juuri nyt on tilanne jo rauhoittunu ja kirjoitus sujuu.
Sellainenkin "ongelma" että aamusta näen huonosti, ja päivän mittaan näkö parenee.

Tänään kaupassa, rannalla lokkeja katsomassa x2 sekä talkoissa yhteensä 42km.
Kova tuuli!
 

Tänään puoli tuntia lähimaastoissa ennen lounasta jotta sai vähän ruokahalua kasvatettua. 

Äsken. Ja viimeset 30km tyhjenevän takarenkaan kanssa 5km välein pumpaten vastaseen 7-8 m/s keskituuleen. Vitutti.

Edit: Ja jonkun mulkun prätkän piti jo huudattaa kytkin pohjassa kaasu tapissa kun olin nylkyttämässä ilmaa renkaaseen. Toivottavasti korvaa *illun saannin tuommonen terrorisointi sillä tuommosilla tuskin on naista muuta kuin kännykän ruudulla. Vtu.

Muokattu: 6. Heinäkuuta, 20241 vuosi, käyttäjä: VesaP

Lähdin varmuuden vuoksi neljän jälkeen verryttelykierrokselle ( jos tulee sadetta...) ja nyt on ennen töitä ajettu 106km.
Ja kuivin nahoin pääsi töihin.

Lapsen kanssa ajelin kauppaan ja takaisin ja kun ei ihan lähikauppa ollut, niim 9,5 km saatiin matkaa. Just sopivasti sateestakin oli tauko.

Eilen kävin ulkoiluttamassa Storckia pienen lenkin.

Tänään ajeltu 117km. Ja voi että kun lähdin töistä niin olipa vaikee kotimatka, ihan energiaton olo ja jalat ihan voimattomat. Kotia kun pääsi niin hyvä että jaksoin fillarin viedä ja rappuset nousta. Sitten siihen vielä vaatteet hiestä ihan likomärkiä.

Eilen 99.3km.

pitkän tauon ja todennäköisimmin kylkikuiden vamman ( + kuume ja pahoinvointi) jälkeen kokeilin mitenköhän tässä...eilisen 10km kävely kyllä tuntui, ja kyllä se joka polkaisulla oikeassa kyljessä tuntui, samoin urheiluliivikin painoi ikävästi, 26km. Nostaissani pyörän rappukäytävässä....mietin että kututalkoot on mun ostalta tältä syksyltä lapioitu, ehkä se viimeine talkoo?
Miten voi olla näin kipeet paikat?!!

Eilen 101km. Ja ekan 5km aikana oli tippunut "päänkastelupullo" pullotelineesta jonnekin ojaan. Outoa, on se aikaisemmat kilometrit pysynyt paikallaan ihan normaalisti. No, oli toinen pullo vielä mukana kyydissä joten sain huljuteltua 30min välein pään ja paidan märäksi vedellä. Auttoi kummasti kun aivot pysyi "viileenä".

Muokattu: 26. Heinäkuuta, 20241 vuosi, käyttäjä: VesaP

Eikö sulla ollut juomapulloa ollenkaan vaan vain ulkoiseen käyttöön pullo?

Mä ajoin tänään 52 km maantielenkin. Lämmin oli! Kaikki juomapullon vedet meni suun kautta elimistöön.

^Kolmen litran juomarakko kulkee mukana runkolaukussa. Siitä juodaan. Letkusta ei pysty imemään ja samalla kaataa päähän. Pään kasteluun tarvii pullon mistä kaataa vedet.

Aivan, on oikein kehoittava sanontakin, täytyy pitää pää kylmänä. Mutta näillä lämmöillä ihan oikeasti tehtävä asia.

Muinoin Seilin (spitaalisten) saarella hullujenhuoneella (ei liity pyöräilyyn) oli käytössä rautapäähine johon laitettiin jäitä ja levotonta hullua rauhoittamaan. Sieltä peräisin sanonta pannaan jäitä hattuun.