Samoin uudet kotkotukset ansaitsevat oman säikeensä. Itse tulee luettua aika paljon erilaisia tiedesaitteja otsikkotasolla, jotta vähän pysyis taakilla, mitä maailmalla innovoidaan. Tämä aloitus toki löytyy ihan omilta kyliltä:

https://www.aamulehti.fi/tiedejateknologia/art-2000009748339.html

Maksumuurin takana, mutta snippaan tähän muutaman havainnon:

Lainaa

Tampereen yliopistossa on otettu tärkeä askel pyrkimyksessä kehittää terästä kevyempää, mutta sitä monin verroin lujempaa lasia. Tutkijat ovat osoittaneet, että muovattavasta superlujasta lasista on mahdollista tehdä lasimaisia levyjä huoneenlämpötilassa.

Lainaa

Perinteinen lasi valmistetaan piidioksidista eli kvartsista. Siinä atomit viihtyvät kiinteässä muodostelmassa. Lasi murtuu, koska atomit eivät halua lähteä liikkeelle.

Muovautuva lasi valmistetaan alumiinioksidista. Muovautuvan lasimateriaalin ainutlaatuiset ominaisuudet saatiin aikaan pistämällä atomit käyttäytymään tavallisuudesta poikkeavalla tavalla ja pakottamalla ne siirtymään toisiin paikkoihin ennen kuin lasi alkaa murtua paineen alla. Lasille annettiin uusia ominaisuuksia laittamalla atomeita sellaiseen järjestykseen, mitä ei luonnossa tavata.

Lainaa

Hajoamaton matkapuhelimen näyttö on toinen mielenkiintoinen sovelluskohde.

Ensimmäiset käyttökohteet ovat todennäköisesti elektroniikassa, jossa käytetään jo vastaavantyyppisiä materiaaleja, mutta ilman muovautuvuusominaisuutta.

Yksi käyttökohde on avaruusteknologia. Esimerkiksi aurinkopaneelien suojaaminen mikrometeorien iskuilta. ”Siellä hintakaan ei olisi niin kovin suuri este.”

Myös ydinvoimaloissa terästä monin verroin lujemmalle lasimateriaalille voisi olla käyttöä esimerkiksi lisäsuojaa tuovana materiaalina ydinreaktoreissa.

 

Pistämällä atomit käyttäytymään... jokohan olisi atomien tapakouluttajan virka haussa, ehdottaisin virkaan Kaarina Suoniota ja ehdoton EI tennissukille 

Joskin uusilla metriaaleilla voi olla kivinen tie tuonne avaruuteen, tai atomimyllyjen uumeniin, ennen kuin tiedetään varmuudella vaikkapa vuosikymmenten tuomat ikääntymistaipumukset todistetusti.

Mutta muunlaisia vähempiriskisiä sovelluskohteita varmasti loputtomasti. Vaikkapa Ukrainalaisten kotien ikkunat. No, ei saa vitsailla heidän kustannuksellaan.

Muokattu: 5. Elokuuta, 20232 vuotta, käyttäjä: Jopotuinen

Tämä, oli esillä jo jokunen aika sitten.

Joukko eteläkorealaisia tutkijoita raportoi huoneenlämmössä ja normaalipaineessa tehdystä suprajohteesta.

Suomalaisprofessori innostui mahdollisesta tieteen läpimurrosta – ”Itsekin ajattelin tästä lähteä kokeilemaan".

 

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/0daaa826-8efa-4f49-a65a-08e6a855d1af

Muokattu: 6. Elokuuta, 20232 vuotta, käyttäjä: Jopotuinen

Juu, toi suprajohde huoneenlämmössä olis kyllä kova juttu...

Isompi energiavarasto - jutun mukaan tässä käytetään periaatteessa saippuavettä.

Vuonna 2011 perustettu saksalaisyritys kehittää uudenlaista energiavarastoa. Menetelmä jäljittelee ihmissolun omaa energiantuotantoa. Toimintaperiaate https://www.cmblu.com/en/technology/
Itävaltalainen Burgenlandin energia otti ensimmäisenä tällaisen energiavaraston käyttöön. Juttu Itävallan yleisradiossa https://burgenland.orf.at/stories/3215771/
Tehtaalla Baijerissa https://www.youtube.com/watch?v=UK1IosNcUv4
 

Muokattu: 7. Elokuuta, 20232 vuotta, käyttäjä: alpensau

Fuusiota pukkaa: Fuusioenergian ”läpimurto” toistettiin USA:ssa – Fuusioreaktio synnytti taas enemmän energiaa kuin sen synnyttämiseen vaadittiin - Tekniikan Maailma

Lainaa

Yhdysvaltalaiset tutkijat ovat toistamiseen onnistuneet synnyttämään nettopositiivisen fuusioreaktion

 

Kuinkahan tällainen D-cycle piston aikuisten oikeasti toimisi... 🤔

 

Hattua nostava mäntä... minkähänlainen on käyntiääni, joku puimakoneen louskutus?  

Mutta eipä se huoneen lämpöinen suprajohdekaan, eristeeksi lopulta osoittautuikin.

On 8/8/2023 at 11:03 AM, concorde said:

Fuusiota pukkaa: Fuusioenergian ”läpimurto” toistettiin USA:ssa – Fuusioreaktio synnytti taas enemmän energiaa kuin sen synnyttämiseen vaadittiin - Tekniikan Maailma

 

Eikö näitä vastaavia ole ollut olemassa vuositolkulla? Tuotetaan energiaa mikrosekunnin murto-osan ajaksi ja käytännön toteutus on jossain puolen vuosisadan päässä. Ehkä. 

15.8.2023 klo 08.37, concorde kirjoitti:

Kuinkahan tällainen D-cycle piston aikuisten oikeasti toimisi... 🤔

 

Siis työtahti jokaisella kampiakselin kierroksella. Vois kysyä, että kuinka kauan tuollainen toimisi. Eikös vetyautokin ole aivan jeevelin monimutkainen. Konehuoneessa on pikkuisen tavaraa.

Ja ihan edullista näemmä korjata...   https://www.is.fi/autot/art-2000009789719.html

Lainaa

Nyt vetyauton korjaamisesta on saatu ensimmäisiä kertoja myös julkisuuteen päätynyttä kuluttajadataa, kun Saksassa ilmestyvä Auto Bild -lehti on julkaissut saksalaismiehen Hyundai-merkkikorjaamolta saaman Hyundai ix35 FCEV -polttokennoauton korjausarviolaskun.

Sen mukaan vikaantuneen polttokennojärjestelmän uusimisen hinta on ix35 FCEV:n tapauksessa tasan 103 764,17 euroa.

 

Aivopesukone, nyt se on sitten siinä. Oulussa.

Jutun loppuun olisi kyllä ollut hyvä mainita "Älä kokeile tätä kotona". Tollasia pään vetoisilla ammeilla varustettuja ulträänipesureitahan saa jo parilla sadalla.

https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/d370a377-869d-42ab-972e-db6e3989150c

 

Mannitol on toistaiseksi halvempaa. Avaa siis aivoveriesteen.

https://www.apteekkituotteet.fi/MANNITOL-BAXTER-VIAFLO-150-mg/ml-infuusioneste-liuos-50-x-100-ml

Muokattu: 7. Syyskuuta, 20232 vuotta, käyttäjä: alpensau

92-vuotias saksalainen, itseään täysveriteknikoksi kutsuva mies kehitti oman tarpeen siivittämänä maastokelpoisen rollaattorin, jossa on sähkömoottori ja jarrut. Työlään valmistustavan ja laadukkaiden osien takia vähittäismyyntihinnaksi tulee 5000,-. Renkaissa käytetään lumiketjuja. Kehitystyöhön meni 3 vuotta.

https://vorarlberg.orf.at/stories/3224080/

Joko sinulla on nitinolirenkaat?

Vähän parempi pistosuojaus ja kulutuksen kestävyys. Mitenköhän mahtaa olla rullaksen kanssa? Kaipa sekin ok.

https://tekniikanmaailma.fi/polkupyoran-renkaissa-astutaan-avaruusaikaan-muotonsa-muistava-rengas-kestaa-ikuisesti-eika-sita-pida-koskaan-pumpata/