Kirjoitettu 11. Helmikuuta11. Helmi ^ Niinpä Duunissa kaveri haasto shakkimatsiin mutta kieltäydyin sanomalla että en tykännyt siitä pelistä sillon kun se julkistettiin, enkä tykkää nykyäänkään.
Kirjoitettu 12. Helmikuuta12. Helmi 11 tuntia sitten, mgcc kirjoitti: Aina sama juttu... Pitäisköhän lukea tiede 2/2026 ? Mä oon mgcc:n puolella noin yleisesti. 9 tuntia sitten, tommi2 kirjoitti: Jos muistelee kun ite oli pari-kolmekymppinen ja niitä vanhoja patuja duunissa ja koulussa, mitä paskaa ne selittivätkään. Varmaan tuo uusi sukupolvi ottaa homman haltuun omalla tyylillään. Ajat muuttuu, me ollaan niitä dinosauruksia (suurin osa). Joka toinen tuijottaa laattaa ihan missä tahansa, oli tauko tai ei. Eilen annoin tietä suojatietä ylittävälle vanhukselle ja saattajalle. Huru-ukko, joka kulki hyvin nuoren daamin käsikynkässä. Daami tuijotti laattaansa koko ajan. Ilmeisesti kunnan vanhuspalvelua. Muokattu: 12. Helmikuuta12. Helmi, käyttäjä: alpensau
Kirjoitettu 12. Helmikuuta12. Helmi 9 tuntia sitten, tommi2 kirjoitti: Jos muistelee kun ite oli pari-kolmekymppinen ja niitä vanhoja patuja duunissa ja koulussa, mitä paskaa ne selittivätkään. Varmaan tuo uusi sukupolvi ottaa homman haltuun omalla tyylillään. Ajat muuttuu, me ollaan niitä dinosauruksia (suurin osa). Sun koulus on ollut outo. Sama työn osalta - mulla on ollut tosi hyviä kokemuksia vanhoista tekijöistä.
Kirjoitettu 12. Helmikuuta12. Helmi Siis ei asian osalta tietenkään, vaan tollaset "miten pitää elää"-jutut. Yliopistossa meillä oli proffa, joka selitti "faktoja" työnhausta. Ite hakenut töitä varmaan 30-luvulla, se oli ihan pihalla, vaikka termofysiikka osasi laukoa ihan asiallisesti (mm. Pekka Pouta oli samoilla luennoilla). Esimerkiksi työajasta ollaan duunissa puhuttu monesti, että se on monissa ammateissa/monien ihmisten keskuudessa erittäin huono mittari työsuoritukselle tai tuottavuudelle. Tulevaisuudessa saattaa työnteko olla jotain muuta, tai sitten se palaa erittäin klassiseksi tai jotain siltä väliltä tai ei mitään tai jotain.
Kirjoitettu 12. Helmikuuta12. Helmi Ammateista pieni osa on luovia. Sitten on ihan hirveä määrä yksitoikkoista suorittamista, joita varten aivokapasiteetista on käytössä 0,000001 %. Luominen ja hoksaaminen on yksilöllistä. Klo 8-16-rytmi voi olla viisasta unohtaa jälkimmäisten töiden osalta. Uudet ammatit/työt ei sitten välttämättä mahdu mihinkään lokeroon. Tubettaminen, vaikkapa esineiden rikkominen, työllistää muutaman ihmisen erinomaisesti. Moni taasen tuottaa sisältöä ilman sisältöä ja seuraajia tulee liki 20.000. Muokattu: 12. Helmikuuta12. Helmi, käyttäjä: alpensau
Kirjoitettu 12. Helmikuuta12. Helmi Tekoäly ei ole ihan samaa mieltä: kuinka iso prosentti suomen ammateista on luovia ja kuinka moni aivotonta puurtamista, jos kärjistetään asiat vain kahteen lokeroon. Hyvä ja provosoiva kysymys 🙂 Mutta jos yritetään vastata rehellisesti, jako “luoviin” ja “aivottomaan puurtamiseen” on aika keinotekoinen – useimmissa töissä on molempia elementtejä. Jos silti kärjistetään kahteen lokeroon, voidaan tehdä karkea arvio työtehtävien luonteen perusteella. 1️⃣ “Selvästi luovat / asiantuntija- ja ajattelutyöt” Sisältää mm.: suunnittelu- ja insinöörityö opetus ja tutkimus terveydenhuollon asiantuntijatyö johto- ja esihenkilötyö ohjelmistokehitys markkinointi, media, kulttuuriala monet palveluammatit, joissa vaaditaan jatkuvaa ongelmanratkaisua ➡️ Suomessa asiantuntija- ja erityisasiantuntija-ammatit ovat noin 30–35 % työllisistä. Jos mukaan lasketaan muut työt, joissa on merkittävästi harkintaa ja vuorovaikutusta, osuus nousee ehkä 45–55 %:iin työpaikoista. 2️⃣ “Rutiinipainotteinen / toistotyö” Sisältää mm.: teollinen tuotantotyö varasto- ja kuljetustyö osa toimisto- ja kirjaamotehtävistä osa myynti- ja kassatyöstä siivous, osa hoiva-avustavista tehtävistä Näitä on yhä paljon, mutta automaatio on vähentänyt puhdasta mekaanista toistoa. ➡️ Karkeasti arvioiden ehkä 30–40 % työpaikoista on vahvasti rutiinipainotteisia. Mutta tärkeä huomio Melkein missään työssä ei ole 100 % luovuutta eikä 100 % “puurtamista”. Esimerkiksi: Sairaanhoitajan työssä on rutiineja, mutta myös jatkuvaa tilannekohtaista päätöksentekoa. Ohjelmistokehittäjä kirjoittaa luovaa arkkitehtuuria – ja debuggaa tuntikausia. Rakennustyö voi olla fyysisesti raskasta, mutta vaatii usein käytännön ongelmanratkaisua. Jos vedetään brutaali karkea summa: 👉 Noin puolet suomalaisista töistä sisältää merkittävästi luovaa tai ajattelupainotteista sisältöä. 👉 “Täysin aivotonta puurtamista” on todellisuudessa hyvin pieni osa – ehkä alle 10–15 %, jos määritelmä on oikeasti tiukka. Oli näistä mitä mieltä vaan, niin tuskinpa työnteko säilyy samanlaisena kun nyt, yksi näkökanta on että laiskanpulskea nuoriso onkin uuden äärellä. Tulevaisuus näyttää. Voihan se olla että jengi kattoo tästä foorumista "katotaan kuka oli tossa väittelyssä vahva ja tehdään sen mukaan" 😄 Mainitaan nyt vielä se, että miksi tästä jaksan ite kirjoittaa: kun olin tosiaan nuori ja sain elämänviisauksia muumioilta, jotka eivät ymmärtäneet ajan henkeä tai katujen viboja, tavallaan lupasin että minusta ei tule tuollaista. Paha sanoa tuliko, mutta ainakin yritän ymmärtää nykysukupolvia, enkä mene neuvomaan 70-luvun taktiikoita olla nuori. Muokattu: 12. Helmikuuta12. Helmi, käyttäjä: tommi2
Kirjoitettu 12. Helmikuuta12. Helmi Tuolla ois pihalla luovaa työtä tarjolla. Faijan eka duunipaikka oli ikkunanpesijänä huoltoasemalla. Puku ja kravatti minimivaatimus. Muuttuneista odotuksista meinaan.
Kirjoitettu 12. Helmikuuta12. Helmi 14 tuntia sitten, mgcc kirjoitti: Työelämä ei ole mitään tiktokkia ja työelämän säännöt määritellään lailla ja työ- tai virkaehtosopimuksissa ja työnantajalla on direktio-oikeus. Kesähessuistakin huomaa aika nopeasti, ketkä ovat saaneet kasvatusta kotona ja ketkä eivät. Jälkimmäiset eivät tule valituiksi seuraavana kesänä. Semmoinenkin simppeli asia kuin työaika ja töihin tuloaika on joillekin ihan ufoa. Asiaa. Töissä kun näkee säännöllisesti alan opiskelijoita, osalla on työelämän perusasiat tyystin hukassa.
Kirjoitettu 12. Helmikuuta12. Helmi Mitäs sitten, kun jonkin alan perustutkimus on paketissa ? Mun lempiesimerkki on märehtijöiden ruokintatutkimus. Jos se tehtäisiin kokonaan yksityisillä varoille, piste olisi laitettu 25 v sitten. Nää tutkijat olisivat saattaneet ratkoa uusia kysymyksiä siten jo neljännesvuosisadan ajan. Aiheeseen liittyen. Järki voitti. Valio veti lehmien metaaniröyhtäystorjuntalisäaineen pois markkinoilta. Muokattu: 12. Helmikuuta12. Helmi, käyttäjä: alpensau
Kirjoitettu 14. Helmikuuta14. Helmi Mikä vddu ihmisiä vaivaa... Jumbon eka parkkihallikerros lämätäynnä laittomiakin paikkoja myöten ja jengi kiertää ettien ruutuja. Mää kaahasin suoraan about tyhjään toiseen parkkikerrokseen. Sushit tulossa... 🥳
Kirjoitettu 14. Helmikuuta14. Helmi Mulla on jumbon kellarissa vakioruudut pari kpl. Heti laajempaan halliin tultaessa ekat peräkkäiset oikealla. Kaikki autoilijat eivät näy tietävän sitä, outoa.
Kirjoitettu 14. Helmikuuta14. Helmi Vakiopaikka on siihen asti hyvä, kun niihin osuu. Raision Myllyssä jättänyt aina auton parkkitalon katutasoon. Kerran sitten ajoin auton keskuksen itäpäädyn taivaspaikalle. Kun tulin kaupasta ulos, haahoilin parkkiksella ristiin rastiin painavien kassien kanssa, autoa ei missään! Olin jo soittelemassa pollareille, kun sitten yhtäkkiä välähti - itäpäädyn taivaspaikat! 😄 Muokattu: 14. Helmikuuta14. Helmi, käyttäjä: Jopotuinen
Kirjoitettu 14. Helmikuuta14. Helmi Vatipäät haluaa autonsa oven eteen ettei tarvi kävellä yhtään. Niinkuin mannetkin. Jalattomat yms. sitten erikseen mutta tervejalkaiset joutaa kävellä. Jumbossa ulkoparkki jos sinne hälvettiin joutuu kerran kolmessa vuodessa keskimäärin.
Kirjoitettu 17. Helmikuuta17. Helmi Minkähän takia sitä maksaa siivouksesta satasia kuussa kun Purran mukaan se ei ole oikeaa työtä mistä pitäisi maksaa.
Kirjoitettu 17. Helmikuuta17. Helmi Paljonkohan tuolla Milano-Cortinassa on drooneja käytössä? Ulkolajeissa pörrää härveleitä ihan ruuhkaksi saakka.
Luo uusi käyttäjätili tai kirjaudu sisään