Ja tosiaankin, jos talkoohommelit vähän allergisoi, niin noita kaupallisia toimijoita on toki hallit väärällään nykyään. Siellä selviää aina pelkällä rahalla.

 

^^Ei, mutta kun en ollut treenannut moista yhtään ja joku kouluttamaton Cairn-terrieri kun ei sitten kulkenut hihnassa yhtään. Tää alko kun vanhemmat oli tuttuja järjestävän urheiluseuran kanssa ja puuttu jengiä kehästä, niin saivat pakotettua mut menemään, ilmoitus tuli "se alkaa vartin kuluttua"-henkeen. Sen jälkeen se oli joka näyttelyssä tuo vakiona ite olin 13v eikä huvittanut treenata tota yhtään. Jäi koko näyttelyissä käyminen ton takia. 

 

joo, vois eka kokeilla tollasta kaupallista. Jos homma vie mukanaan niin kyllä mulle seuran tatska vielä menee...onhan jo esim. fillariaiheisia. 

Muokattu: 20. Syyskuuta, 20232 vuotta, käyttäjä: tommi2

1 tunti sitten, tommi2 kirjoitti:

Jos homma vie mukanaan niin kyllä mulle seuran tatska vielä menee...onhan jo esim. fillariaiheisia. 

(olispa Insera...) 

Oli tuossa Rouvan kanssa juttua, että toi huntti on hyvä personal trainer, se kun pitää jalat liikkeellä useasti päivässä.

Sitten tuli vastaan tämmönen huntti, idea tuossa viety pykälää pidemmälle. Siellä vaan istuu kopassa ja piiskaa lisää vauhtia

 

 

 

10 minuuttia sitten, Jopotuinen kirjoitti:

Oli tuossa Rouvan kanssa juttua, että toi huntti on hyvä personal trainer, se kun pitää jalat liikkeellä useasti päivässä.

Jep.  Joskus laskin, että rekun kanssa tulee mentyä normaalisti se about 10 kilsaa päivässä... 2-3 lenkkiä joka päivä. Eli sellainen 3500km vuodessa ja kun meillä on ollut rekkuja sen 30 vuotta, niin 100000km rajapyykki lienee liki, ellei ohitettu.

 

Mulla edellinen koira vaati aina pihalla että mä nostan kahvakuulia. Tosi juttu, se oli tottunut siihen että heitto frisbeetä ja mä teen sarjan siinä välissä. 

Miksiköhän huntun pitämistä ei ole hoksittu kansanterveyden superkohentajaksi? 

Erilaisia laskelmia askelmääristä tuupataan koko ajan, mutta kukaan hoksi mainita, että hommaa tessu ja kävelet 10 km. Joka päivä, satoi tai paistoi.

Ja onhan tuolla myös korvienväliinkin liittyvää kuntouttavaa vaikutusta ihan tutkitustikin.

Onhan siinä huikea ero, jos verrataan yksin jäänyttä ikäihmistä koiran kanssa ja ilman. Että kumpiko talsii täällä omin voimin pidenmpään?

^Ton kaiken sijaan olen lukenut että koira on ympäristörikos. Se on turha ja kuluttaa luonnonvaroja. Tuli kyllä hetkeksi sellanen "en ajattele ilmastoa tai luontoa enää koskaa, kun moisia mulkkuja on noissa jengeissä"-fiilis.  Samaan logiikkaan kaikki harrastukset ja nautinto ovat turhia. Työtä vaan ja unta palloon, levää ruoaksi.  

Koira on mun paras ostos, ylivoimaisesti. 

Teiskoon erikoisjäljen MM-titteli: https://www.aamulehti.fi/lemmikki/art-2000009899009.html

Lainaa

Tamperelainen koiraohjaaja Lili Scarpellini, 50, voitti koiransa hovawart Rinan kanssa erikoisjäljen maailmanmestaruuden syyskuun lopussa Saksassa järjestetyssä kilpailussa.

 

Jopon ja Tommin kommenteihin yhtyen. Itselle ainakin koiralla on suoraan stressitasoja alentava vaikutus. Kotiin tullessa se iloinen ilme ja heiluva häntä saa kyllä muut ajatukset sivuun. Samoin rekkulenkit on itselle melkoista mindfulnessia (joo, en ole koskaan esim luurit päässä lenkillä, puhelinkin mukana vain harvoin)

Vähän vaikeampi aihe. Missä vaiheessa yleensä lopetatte koirat? Lapsuudenkodin koirista ei ole havaintoja, mutta edellistä pidettiin vaikka oli aivokasvain ja välillä tuli kohtauksia, niin siihen asti kunnes kohtaus jäi päälle ja päivystävä lääkäri sanoi että nyt pitäisi. 

Tämän edellisen kasvattaja lopetti mielestäni tosi aikaisin ja sanoi jotain "näin silmistä että elämänilo oli mennyt" Instassa tuli vastaan yksi jonka olivat keväällä päättäneet, että syksyllä lopettavat. Voihan tollaseen olla syy ja olen kuullut "mielummin liian aikaisin kun myöhään" mutta en kyllä itse ole koulukunnan jäsen. Jos koira ei kärsi ja sitä pystyy pitämään, niin miksi pitäisi? Edellinen hurtta oli ekojen kokhtauksien jälkeen sellanen että pissasi sisään koko ajan ja paljon, onneksi meni vaihe ohi, mutta ymmärrän siis tuollaisenkin syyn että työssä käyvä ihminen ei pärjää pidätyskyvyttömän koiran kanssa. 

Tämä tuli ihan mieleen tosta Instan jutusta. 14v koira rodulla (lagotto) jonka keski-ikä 15v niin pistää miettimään. Voi olla syyt mitä ei mainita, mutta "onhan tää jo vanha, vois uuden ottaa" - linja on pelkoni. Meille koira on aina perheenjäsen, ei väline tai työkalu. Metsästäjjille lienee tilanne toinen. 

Joo, diipimpää shittii...

Ei kait tuohon Tommin kysymykseen ole yksiselitteistä vastausta, paitsi ehkä se, että mielummin viikkoa aikaisemmin kuin myöhemmin. Yleensä se pitkittäminen johtuu meidän ihmisten vaikeudesta päästää irti , joka sinänsä on ihan ymmärrettävää.

Meillä edellisellä rekulla oli DM (degeneratiivinen myolepsia), joka aiheuttaa sen, että takapää menee lopulta alta. Jostain kumman syystä happi kuluttaa selkärangan vieressä menevän hermon suojakuorta ja lopulta itse hermoa. Wiipperä päästettiin vihreämmille niityille kirmaamaan siinä vaiheessa (tai onneks vähän sitä ennen) kun ei enää itse päässyt kunnolla seisomaan.  Koiran katse kyllä kertoi myös sen, että luovuttaminen oli liki.

Sitä edellisellä rekulla oli vatsasyöpä ja sen tunnit tulivat täyteen siinä vaiheessa, kun se eka lopetti syömästä ja sitten juomasta. Tän koiran kohdalla harmittaa se, ettei eläinlääkäri saanut suutaan auki, kun koiran maha tähystettiin about viikkoa aikaisemmin. Jos hän olisi silloin saanut sanottua, että vatsallaukku on täynnä kasvaimia ja tilanne paha, niin rekku olisi saanut vapautuksen siinä samalla nukutuksella. Se viimeinen viikko oli turhaa pitkittämistä.

Kolme viimeistä rekkua on kaikki nukutettu viimeiselle matkalleen kotona, jolloin säästyy se paskin reissu elukkalekuriin, jossa kumpikin (omistaja ja rekku) tietävät mitä tulee tapahtumaan.  Samoin, kun homma on tehty kotona, niin muut koirat on päästetty nuuhkimaan, että kaverin henki on karannut, jolloin nekään eivät jää etsimään sitä viimeiselle reissulle lähtenyttä kamua..  Niille se on niin kovin luonnollista, että yksi on joukosta pois.

Nykyinen rekku on 11v joten ei enää ihan tän kevään poikasia. Toivottavasti toi vielä puksuttaa jonkin aikaa, vaikkakin nivelrikkoiset etujalat taitaa olla sillä lopulta sulakkeena

 

^Joo, olin vähän suivaantunut Insta-jutusta missä oli siis yli puoli vuotta aikasemmin päätetty lopetuspäivä ja koira oli pirteä, mutta kun se oli jo päätetty... emmä sitä sano että voihan toi olla järkevää monessakin tapauksessa ja helppo dumata näkemättä ja tietämättä, mutta tosiaan tunnen porukkaa jotka .. no haluaisin uskoa että ei ja toivottavasti olen tulkinnut väärin... eivät jaksa nähdä mitään vaivaa ja ottavat mielummin pakasta uuden. 

Musta toi että koira ei syö, juo, kävele, tee tarpeitaa yms. on ihan valideja syitä kyllä. Täytyy nyt toivoa että tämä nykyinen elää rotunsa keski-ikään (15v) , nyt 1,5 v. 

 

Noh, tänään tuli rantsulla vastaan tyyppi, jolla oli joku lasten rintareppu päällä. 

Erikoisen tästä ilmestymästä tekee se, että siellä repussa oli huntti. Selkä kantajansa rintaa vasten ja kintut ja pää ulos omista aukoistaan. Ihan kuin kilpikonnaa olisi siinä retuutettu maha edellä etiäpäin.

Ja sitten oli tuossa taas vastaan lastenvaunut ja siellä kaksoset, hännälläsiet.

Nyt paineli tuosta kaiffari olkakassi kainalossa - koira kassissa tähysteli laukun reunan yli matkan etenemistä.

Se oli varmaan sitten se opaskoira?

 

Muokattu: 14. Lokakuuta, 20232 vuotta, käyttäjä: Jopotuinen