Kirjoitettu 19. Helmikuuta, 20233 vuotta Kirjoittaja Nakkilassa 7.9.2022, otetaan tarkasteluun tämä yksilö. Kidusaukkojen alapuolella on tummia neuromasteja, muodostaa aaltoilevan kuvion, ja erottui muista nahkiaisista. Aloin myös havannoida onko toisen selkäevän kärjessä tummentumaa, tällä on. Kirjallisuudesta en ole löytänyt mainintaa että L.fluviatiliksella voisi olla 2. selkäevän kärjen tummentuma, Lethenteron-lajin alaskense, appendix camtschaticum, kesseleri ja ninae voi olla kyseinen "dark blotch" ( ninaella aina) lajeilla reissneri ja zanandreai täplää ei ole. Lethenteroneista camtschaticum ja reissneri ovat parasitic. ( Lethenteron on vaikea genus opetella ) Kovasti teki hampaanjälkiä tarkentui kielen transversal lingual laminaan ( iso valkoinen mötikkä keskellä ) ja tämä yksilö vaikuttaisi koiraalta
Kirjoitettu 19. Helmikuuta, 20233 vuotta Kirjoittaja Löytyi muistiinpanot rasvaprosentin muutoksesta kutuvaelluksen aikana: migraation alussa 38% lokakuussa 19% - vesipitoisuus 60% marraskuu 12,5% tammikuu 10% - vesipitoisuus 70% maaliskuussa enää 6% ja kudun jälkeen 1-5%. Vesipitoisuus nousee, nahkiaisen koko pienenee noin 24% alkuperäisestä. Vahvimmat hampaat, supra- ja infraoraaliset on kellertäviä ulkoisia muutoksia kudun lähestyessä: - koko pienenee - selkäevien väli pienenee tai yhtyy - koiraille muodostuu lisääntymiselin - naaraille urogenitaalipapillan viereen "anal fin" ja 2. selkäevä paksuuntuu. väri kokonaisuudessaan tummuu. Merinahkiaiskoiraille muodostuu selkään "rope" selkäjänne ja Geotria australikselle ( Australia) sekä Mordacia Lapidicalle ( Chile) selvästi erottuva iso pussukka suun alapuolelle. Hampaat tylsistyvät kaikilla, Mordacia-lajin ( joilla hampaita on laminoissa pitkin suuta) hampaiden määrä vähenee että laminoissa on vain yksi hammas. - tässä on tulossa vielä paljon kutu-asiaa, sen jälkeen pitäisi saada luettua lisää tätä vaikeeta kirjaa "Lampreys - biology, conservation and control vol2" - ja onhan tässä vielä omat tutkimustulokset Nakkilan nahkiaisista
Kirjoitettu 20. Helmikuuta, 20233 vuotta Kirjoittaja Sisäisiä muutoksia kudun lähestyessä: - lihaskudos vähenee ja uintikyky huononee, ja kutumigraation aikana stressitekijöitä ( esteet, lämpötilan muutos) on vaikeampi kestää. - verisolujen tuotto loppuu, Hb alenee ja kudosten hapensaanti huononee. - silmän retinapigmentit muuttuu , rhodopsin vaihtuu porphyropsiin ja näkö huononee sekä fotofobisuus häviää ja nahkiaiset on aktiivisia myös valossa, eivät kavahda jos vaikka ihminen seuraa kutua siinä vieressä... -"glandular cells in gill epitel" siirtää feromoneja verestä hengityksen kautta > hajun avulla nahkiainen löytää kutukumppanin. Molemmat sukupuolet erittävät feromoneja. Nahkiaisilla tavataan jo ennen kutua "vibraatiokäyttäytymistä", tarttuu suullaan kiveen ja värisyttää vartaloaan.
Kirjoitettu 20. Helmikuuta, 20233 vuotta Kirjoittaja Vielä pari juttua ennen varsinaista kutua. Tässä näkyykin selkeesti miten nahkiaisten kutumigraatio ensin isommassa joessa, talvehtii joenhaarakohdassa, ja lopullinen kutumigraatio jatkuu pienempään jokeen. Joen pohjalla on oltava kiviä! Jos kiviä ei ole, nahkiaiset eivät kude. Näköjään tuossa toisessa joesta ei saa hajusignaalia, nahkiainen haistaa sekä muut nahkiaiset sekä joen pohjalla olevat toukat ( = hyvä kutupaikka ) Ennen kutua pitää kuitenkin rakentaa pesä. Sopivassa paikassa on vain vähäinen virtaus, hieman yli 2m/s ( nahkiaisen uintinopeus), mieluiten varjossa. Pesä on pyöreähkö kuoppa jonka sivuilla on kiviä ja virtauksen suuntaisella puolella isompia kiviä. Yleensä koiraat siirtelee suullaan kiviä, mutta L. fluviatiksen naaraatkin siirtelee kiviä. Toisinaan kiviä siirrellään ihan muuten vaan päämäärättömästi... Nahkiaisnaaraat seuraavat koiraiden pesänrakentamista, miten paljon kiviä siirtää ja miten isoja. Nimittäin, jos naaras ei ole tyytyväinen kutukumppaniinsa, se voi vaan väristellä kudussa - mutta ei vapauta munia = sham mating Pesästä ei oikein löydy kuvaa, tämä on paras kun käy ilmi se pesän rakenne. L.fluviatilis pesä 50-100cm x 129cm noin 7cm syvä. L.planeri pesä 28 x 29cm noin 4cm syvä. Mitä isompi nahkiainen, sen isompi pesä. ( pian päästään jo kutemaan )
Kirjoitettu 20. Helmikuuta, 20233 vuotta Kirjoittaja kutukuvia Siinä Pacific lamprey ( Entosphenus tridentatus ) ja USA:n länsirannikolla tavattava Western Brook lamprey ( Lampetra richardsoni ) kutevat. Vasemmalla näkyy kun naaraan päähän kiinnittynyt koiras alkaa kiertää pyrstöään naaraan kropan ympäri, noi pikkunahkiaiset ei oikein ylety sitä tekeen... tämä on voinu olla jo, mutta tulee nyt eli L.fluviatilisten kutua ja mukana on myös yksi pikkunahkiainen! Muokattu: 20. Helmikuuta, 20233 vuotta, käyttäjä: tempokisu 3 L.fluviatilis ja yksi naaras, 1 L.planeri koiras
Kirjoitettu 20. Helmikuuta, 20233 vuotta Kirjoittaja Löytyi edellisen communal-spawningin video. Hidastetulla nopeudella mennään. 3. ja 4. minuutin kohdalla 2 Pacific lampreytä ja siellä välissä yksi brook-lamprey ( koiras) kutevat yhdessä
Kirjoitettu 20. Helmikuuta, 20233 vuotta Kirjoittaja Merinahkiainen ja Lampetra fluviatilis - näkee selvästi kokoeron!
Kirjoitettu 20. Helmikuuta, 20233 vuotta Kirjoittaja Mahtavaa, nyt ollaan saatu 1.4k katselua. Sen kunniaksi kudun huippuhetket. Kudussa koiraitten ruumiinlämpö nousee, ja siis valoisuus ei enää haittaa ollenkaan, sillä vain ja ainoastaan kudulla on merkitystä. Isommat nahkiaiset kutee naaras ja koiras, mutta ei tarvi kun olla Pacific lamprey niin siellä on communal spawning. Erityisesti pikkunahkiaisten kutu on hauskaa, siellä kutevat yhtenä pakettina. Useampi koiras kutee eri naaraiden kanssa, ja toisin. Ja siis useampi nahkiainen yhdessä. Kudussa naaras tarttuu suullaan isompaan kiveen > koiras ui pitkin naaraan selkää ja ottaa kiinni naaraan päästä > alkaa vibraatiokäyttäytyminen ja koiras kiertää pyrstönsä naaraan kropan, sille kohtaa jossa on urogenitaalipapilla, ympärille ja auttaa näin naarasta ponnistaa kutumunia, ja hedelmöittää munat. Sen jälkeen naaras huiskuttelee pyrstöllään hiekkaa kutumunien suojaksi. Muutaman sekunnin kutusessio toistuu 1/2-2min välein. L. fluviatilis suoltaa 3000 - 42 500 kutumunaa Petromyzon marius 150 000 - 300 000 kutumunaa Entosphenus tridentatus 98 000 - 240 000 kutumunaa< Ja vain pieni osa munista selvitytyy - osa ei kehity, osa kulkeutuu pesästä liian kauaksi, osa muitten kalojen tms. syötäväksi... Peruskutu on että naaras kivessä, koiras naaraassa...mutta on sitten näitä muita kutumuotoja ( alimpana ns. normaali kutu) No niinpä tietysti, kun tuo kutu alkaa niin koiras ei aina ehdi kiertämään pyrstöään naaraaseen kun naaras jo alkaa vibraation...tai sitten koiras kääntään pyrstöään - väärälle puolelle. On myös yksi video ( koitan löytää sen) jossa koiras kovasti yrittää kutea....mutta naaras ei ole yhtään aktiivinen. Muokattu: 20. Helmikuuta, 20233 vuotta, käyttäjä: tempokisu tarkennus kutu-asiaan
Kirjoitettu 21. Helmikuuta, 20233 vuotta Kirjoittaja Voi ei ! tarvitaan apuja. En pysty katsomaan suosikkivideotani "dailymotion lampreys eel" - koska minulla on joku "ad blocker" aktivoituna ja se pitäisi poistaa. ??? mikä, ja mitä pitäisi nyt tehdä en ole tietoisesti tällaista juttua ladannut enkä ikinä kuullutkaan. Sillä pystyin kyllä aiemmin katsomaan kyseistä videota Muokattu: 21. Helmikuuta, 20233 vuotta, käyttäjä: tempokisu
Kirjoitettu 21. Helmikuuta, 20233 vuotta Kirjoittaja ehkä video näkyy työkoneella... paljon merinahkiais-videoita ja kutua https://ecofact.ie/sea-lamprey-spawning-survey/
Kirjoitettu 21. Helmikuuta, 20233 vuotta Kirjoittaja viimeinen osa Lesson: The Lamprey The Nervous System A lamprey’s brain is a simple structure when compared to the brain of other vertebrate animals. Due to the small size of the lamprey brain, it is not recommended you attempt to study it on your specimen. For this reason, the nervous system of the lamprey is only described in basic concepts. The nervous system is responsible for distributing sensory and motor impulses. A nerve impulse is an electrical signal transmitted along neurons. ps. työkoneella dailymotion-video näkyy. Nyt olisi käyttöä älypuhelimelle.... Muokattu: 21. Helmikuuta, 20233 vuotta, käyttäjä: tempokisu
Kirjoitettu 21. Helmikuuta, 20233 vuotta Kirjoittaja Löytyi ( harmittelin kun en tallentanut ja oli ff-nahkiaistopicissa) tämä mielenkiintoinen tosilähikuvaa "sensory cutaneous papillae" paljaalla silmällä ja minun kamerallani esimerkiksi sieraimen reunat ja evien reunat on tasaiset...suulevyn harjakset erottuu, mutta harjasten päät näyttää silmällä olevan ihan vaan yksinkertaisia. Kuvan d - Gill pore, siinä on siis kidusaukon pyrstönpuoleinen seinämä, jossa on fimbrioita ja tuo keskeltä tuleva isompi juttu on "central process"
Kirjoitettu 22. Helmikuuta, 20233 vuotta Kirjoittaja Puristetaan kutuasia loppuun Nahkiainen on semelparous - vain yksi lisääntymisjakso ennen kuolemaa. Ei tiedetä, onko nahkiaisen gonadit bipotentiaalit, vai onko eriytyminen koiras/naaras tapahtunut jo molekyylitasolla eli onko gonadien kehittyminen geeneissä, vai vaikuttaako siihen ympäristö ( lämpötila, ravinto, vesi) kannatan ensimmäistä vaihtoehtoa. Jo kutumigraation aikana fyysinen kunto heikkenee ja stressitekijät ( esteet, lämpötila) on vaikeampi kestää. Solut alkavat hajota, verisolujen tuotto loppuu, kudokset eivät saa enää happea. Näkö on huonontunut eikä pelkää enää valoa. Siinä voi ihminen olla ihan vieressä ja nahkiainen ei välitä, välittää vain kudusta. Nahkiainen ehkä aavistaa kuolemansa, ei ole enää mitään pelättävää. Nahkiainen on sopeutunut tällaiseen elämänsykliin, se on "genetic programme". Kudun jälkeen nahkiaiset elävät muutaman päivän, niiden energiavarastot on käytetty ja elämäntehtävä täytetty. Uupuneet nahkiaiset ajautuvat virran mukana joen alajuoksulle ja kuolevat. Tämä on nahkiaisen elämänsyklin vääjäämätön päätös ja luonnon laki. ( mielestäni suomensin noi viimeiset lauseet kauniisti, vähä vähältä olen pystyny lukemaan vaikeampaa tekstiä ja usein menee niin että ymmärtää, mutta ei osaa sanoa sitä suomeksi ) ps. larva, juvenile, immature adult, mature/d - ja kuteneen nahkiaisen termi on "spent" Muokattu: 22. Helmikuuta, 20233 vuotta, käyttäjä: tempokisu
Kirjoitettu 22. Helmikuuta, 20233 vuotta Kirjoittaja Nahkiainen kädessä kiinni Geotria australis - ai että olisi kiva kokea vrt. Lampetra fluviatilis kädessä Sea lamprey on hand ( kiva olisi kokea) Chestnut lamprey ( Ichthyomyzon castaneus) on hand
Luo uusi käyttäjätili tai kirjaudu sisään