^ Alempi keihästytönkorento. Perhonen ehkä paatsamasinisiipi. Siiven kuvio ei oikein näy. 

Ajatellut tehdä joku sähköinen "kuvakirja" öttiäisistä, eli kuva + nimi.
Olis vaan viitseliäisyyttä. Sama koskee kasvistoa. Ennen vanhaa piti kesällä kerätä ja kuivata kasvistoon kasveja ja laittaa nimilaput suomeksi ja latinaksi.
Digiaikaan tuonta voisi harjoittaa kameralla.
Samalla oppisi uusia lajejakin. Sikäli homma on helpottunut, kun avuksi löytyy ainakin kasveista, sienistä ja linnuista tunnistus Appeja.

 

Teinkin sitten tuonne Google kuviin Ötökkä kansion ja siellä nyt sitten nämä kaksi  
Googlekuvissa saakin Info napin takaa näpsästi lisättyä nimen.

Tuossa tuon oletetun Paatsamasiiven siiven alapinta.
Tämä perhonen on myös Suomen kansallisperhonen.

Keihästytönkorennon toukat olivatkin jo ennestään tuttuja lammikoiden pohjien petoina. Nyt tuli sitten yhdistettyä näihin lentäviin versioihin.  

 

Muokattu: 16. Kesäkuuta, 20242 vuotta, käyttäjä: Jopotuinen

Mutta oliskos tähän tietämystä, joku ykkönen kumminkin.
Näitä saattaakin olla useita toistensa kaltaisia lajeja ja tunnistus onkin hankalaa.

Eikäku, Chat GPT osaa tulkita pilveen laitettuja tiedostoja. Siirsin kuvan sinne ja linkkasin sen ja vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä!
Paitsi kahden kuvan jälkeen tuli ilmo jatkaa huomenissa 16:45 ja kaupattiin Plus versiota.

Kuvassa oleva perhonen näyttää olevan harmonikkakorsiperhonen (Chesias legatella). Tämä perhonen kuuluu mittariperhosten (Geometridae) heimoon. Harmonikkakorsiperhosella on harmaanruskea väri ja erottuvat sahalaitaiset kuviot siivissä, jotka auttavat sitä sulautumaan ympäristöönsä, kuten puiden kuoriin tai rakennusten seiniin. Se on yleinen laji Suomessa

 

Muokattu: 16. Kesäkuuta, 20242 vuotta, käyttäjä: Jopotuinen

Kimalaisia hiukan ihmettelin, ja jos oikein laskin niin kaikkiaan 11 lajia, loislajit mukaan lukien.

Kuningasajatus oli bongata kameran kanssa näitä lajeja, mutta kuten aina alkuun, kaikki näyttävät samanlaisilta, kunnes asiaan perehtyy. Joskin Alppiruusun kukinta tuli ja meni ja tänä vuonna yllättävän vähän kimalaisia liikenteessä. Liekkö sitten  kylmä toukokuu ja sitä seurannut hellejakso tappanut näitä kavereita nälkään  

Ötökkätieto:

https://xn--tkktieto-2za0pb.fi/cat?id=30

 

^ Hyönteismaailman mukaan meillä tavataan n.30 lajia. Ötökkätieto on varsin hyvä, mutta valitettavan puutteellinen.

Edit. 37 lajia taitaa olla havaintomäärä. 

Muokattu: 19. Kesäkuuta, 20242 vuotta, käyttäjä: Köfte

Hyvänen aika, luku kuulostaa hurjalta. Toki joukossa mukana harvinaisia lajeja, joita ei joka puutarhassa, mutta silti.

Hauskasti muistan saman 27 lukumäärän Suomen hyttyslajeista. Toki määrä on saattanut muuttua aikojen saatossa. Kaikki lajit eivät ime verta.

14 minuuttia sitten, Jopotuinen kirjoitti:

 

Hauskasti muistan saman 27 lukumäärän Suomen hyttyslajeista. Toki määrä on saattanut muuttua aikojen saatossa. Kaikki lajit eivät ime verta.

Alakanttiin, 44 nykyään. Maailmanlaajuisesti 6% (muistaakseni) imee verta. Tunnettuja lajeja ~3700

Muokattu: 19. Kesäkuuta, 20242 vuotta, käyttäjä: Köfte

Joo, mun lukemassa oli typo, 37 piti siihen lyödä. Alakanttin silti.

^ Leppäkerttujakin löytyy 64 lajia, noin vinkiksi😉

Siitä määrästähän saisi tupla määrän sokeain pistekirjoituksen aakkosia

Kärpäsinvaasio huussiin. Kuvassa Raid uuvuttamia entisiä lentäjä-ässiä. Niitä oli aika paljon.
Suhautus myös reikään vaikuttaisi auttavan asiassa. Biolan opastaa valelemaan pytyn seinämät kiehuvalla vedellä. Ovatkohan itse koskaan kokeilleet operaation suoritusta  

 

Seltopusikki tuli sittenkin nähtyä. Otusta on sivussa yritetty nähdä patikkapoluilla ja saaressakin. Tämä lötkötteli melkein asumukseen ovella...  Paikallinen vaskitsalaji, jopa 140cm pitkä. 

Pohjoisessa asumisessa on puolensa. https://www.is.fi/terveys/art-2000005526457.html

Kotona aamukahvia ryystäessä mäntykiitäjä kopsahti kahdesti ikkunaan. Jäi toviksi kuistin kaiteelle kasailemaan itseään, joten ehdin nähdäkin paremmin.