Eilin bongattu runsaasti neidonkorentoja joenrannassa. Melonnan kestäessä kyydissä kävi lepäilemässä useampikin pari jotain muita korentoja jotka lentelivät kiinni toisissaan... prkl kateellisena sai katsella kun muut muhinoivat. 🙄

Johan tuli lihava Paarma, Hybomitra.

Jahdikki

Frouvan jo aiemmin bongaama kyy vetelehti terassin portaan vieressä, livahti terassin alle ennen kuin ehtisin reagoida. Tömistelyllä saatiin luikero liikkeelle ja harava-lantatalikko yhteistyöllä ämpäriin. Kävin kuskaamassa reilun matkan päähän metsään.

Vikkelä kaveri, luikerteli talikon piikeissä ihan tosissaan.

Tarkkaa porukkaa nuo kusiaiset. Nyt on muuttohommat käynnissä vasta löydetystä pikkupesästä.

Operaatio johtunee pesän pohjoisen puoleisen petäjän kaatamisesta? Pesän löydyttyä aprikoinkin, että mitenköhän nyt mahtaa olla, kun tuo strateginen suoja poistui. Lopputulema kyllä yllätti.

Kanto kuvan yläreunassa keskellä ja pesä alareunassa keskellä, erottuvat huonosti.

Kanniskelevat munia jonnekin, seurasin meno/paluu marssia n. 30 m joka jatkoi sitten läpipääsemättömään katajikkoon.

Muokattu: 2. Heinäkuuta2. Heinä, käyttäjä: Jopotuinen

Ne tuppaavat katselemaan uusia kortteerinpaikkoja alkukesäisin, vaikkei puita kaataisikaan.

Kuka tekee muuttopäätöksen?

Gemini: Kekomuurahaisten päätöksenteko on kiehtova esimerkki siitä, miten yhteisö voi toimia uskomattoman viisaasti ilman yhtä ainoaa johtajaa. Kuningatar ei siis päätä muutosta mitään, vaan se on pelkkä munintakone, joka tekee niin kuin työläiset käskevät.

Päätös muutosta ja uuden paikan valinnasta syntyy täysin hajautetusti, niin sanotun kollektiivisen älykkyyden ja "äänestysprosessin" kautta.

Prosessi etenee seuraavasti:

1. Partiolaiset lähtevät etsintöihin

Kun vanha pesä muuttuu asuinkelvottomaksi (kuten teidän tapauksessanne tuulensuojan kadottua), vanhimmat ja kokeneimmat työläiset – eli partiolaiset – lähtevät maastoon etsimään uutta paikkaa. Ne etsivät mikoilmastoltaan sopivia paikkoja: tarpeeksi aurinkoa, suojaa tuulelta, sopivaa kosteutta ja hyviä rakennusmateriaaleja (kuten teidän tapauksessanne se katajikko).

2. Paikoista "keskustellaan" ja niitä vertailtavaan

Kun partiolainen löytää hyvän paikan, se palaa vanhaan pesään ja värvää muita muurahaisia mukaansa tutkimaan löytöään.

Jos paikka on todella hyvä, partiolainen on innokas ja jättää matkalla vahvan feromonijäljen (hajujäljen).

Muut muurahaiset seuraavat jälkeä uuteen paikkaan ja arvioivat sen itsenäisesti. Jos nekin pitävät paikasta, ne palaavat pesään ja värväävät taas lisää väkeä.

Jos paikka on huono, muurahaiset palaavat pesään vähin äänin eivätkä kutsu muita.

3. "Kynnysarvo" täyttyy – päätös syntyy

Eri partiolaiset saattavat mainostaa samaan aikaan eri paikkoja. Kyseessä on kirjaimellisesti kilpailu siitä, mikä paikka kerää eniten kannatusta.

Päätös syntyy, kun jossakin ehdolla olevassa uudessa paikassa muurahaisten määrä ylittää tietyn kynnysarvon. Kun paikassa on tarpeeksi monta muurahaista yhtä aikaa toteamassa paikan hyväksi, syntyy konsensus: "Tämä on se paikka!"

4. Muuttokäsky ja "pakkomuutto"

Heti kun kynnysarvo ylittyy, muurahaiset lopettavat epäröinnin. Demokratiasta siirrytään salamannopeaan toimintaan.

Työläiset juoksevat vanhaan pesään ja alkavat kantaa poikasia ja muita työläisiä uuteen paikkaan. Jos joku työläinen ei ole vielä tajunnut tilannetta ja meinaa jäädä hengailemaan vanhaan pesään, kaverit ottavat sen leukaperiinsä ja kantavat sen väkisin uuteen kotiin. Lopulta myös kuningattaret haetaan saattueessa matkaan.

Katajikko on siis valikoitunut uuden pesän paikaksi siksi, että useampi partiolainen on tahoillaan käynyt arvioimassa sen parhaaksi mahdolliseksi suojapaikaksi ja saanut houkuteltua sinne "äänienemmistön".

Muokattu: 3. Heinäkuuta3. Heinä, käyttäjä: Jopotuinen

Voi ei, eka siviiliuhri Paarma-ansaan!

Vuohenkellosoukkomehiläinen – Chelostoma rapunculi?

No nyt tuli harmitusta lisää, Gemini tiesi tuosta paljonkin, täytyy siirtää ämpäri toisaalle.

"Sitten on täysin luonnollista, että Chelostoma rapunculi viihtyy pihapiirissäsi. Kun olet istuttanut tai luonnollisesti kasvattanut lähelle peurankelloja (Campanula glomerata) ja kurjenkelloja (Campanula persicifolia), olet luonut tälle mehiläiselle aivan täydellisen ruokapöydän."

Molempia kelloja siis muutaman metrin päässä runsain mitoin.

Muokattu: 5 tuntia sitten5 h, käyttäjä: Jopotuinen

Vie se arvokkaasti hautaan K-kaupan pussissa.

Meillä ei onneksi ole ihan hirveästi vaivaa ikävistä hyönteisistä. Paarmoja on kyllä, asutaan hevostilan naapurissa ja on noita tontin suojaisissa mestoissa ihan omasta takaa. Vältetään kaikin keinoin mitään tuhoavia keinoja koska hyödylliset öttiäiset kärsisivät myös. Bonusta on se että sudenkorennot viihtyvät tässä myös, niitä on hyvinä kesinä tosi paljon

Täällä myös yleensä runsain mitoin korentoja ja alkukesästä esiintyikin. Nämä usein tulevat mieluusti istuskelemaan, polvelle, kädelle, päähän. Mutta nyt ei ole näkynyt, mutta niukkuutta on ollut myös paarmoista, ehkä niiden aika on vielä hieman edessä?

Korentoja alkaa parvella täälläkin. Tästä jäärästä pitää kysyä pöppiäsmieheltä.

Muokattu: 3 tuntia sitten3 h, käyttäjä: Köfte