Maailman maitopäivän kunniaksi (1.6.2025) Pöttingerin konepaja julkaisi  videon asiakastilaltaan Sveitsissä. Selostus on onneksi englanniksi. Tilalla on yhteiset työkoneet toisen maitotilan kanssa. Säilörehua korjattaessa noukinvaunu tilataan urakoitsijalta. Paikallinen meijeri hankkii maidon vain kahdelta tilalta. Nuo toimittavat sen joka päivä itse meijeriin. Tätä käytetään juuston markkinoinnissa mainosvalttina. Yleensä maito haetaan joka toinen pv. Peltopinta-ala (65 ha) vaikuttaa pieneltä vastaavaan suomalaiseen tilaan verrattuna. Tuolla ruoho voidaan niittää 5 kertaa kauden aikana - meillä 2-3 kertaa.

Maidosta puheen ollen, kuinka paljon peruskokoinen suomalainen maitotila tuottaa maitoa per vuosi?

Tuottajille maksettavia osuuksia kun pitäisi nostaa että maatalous pysyisi hengissä täällä meillä niin laskin että jos maitopurkin hintaa nostettaisiin esim. 20snt/litra ja se summa menisi suoraan tuottajalle kuinka paljon siitä olisi hyötyä?

Kuluttajalle tuo ei olisi mikään katastrofi kun jos juot vaikka 3 purkkia viikossa niin se tekisi n.31€ lisäkuluja vuodessa, itse en hirveästi juuri maitoa kuluta mutta olisin valmis maksamaan enemmän kaikesta mikä tulee kotimaisilta tuottajilta, kananmunat, leipä, jauhot, maito ym ym. toki vain silloin jos se hinnanlisäys menisi oikeasti suoraan tuottajalle.

Muokattu: 16. Marraskuuta, 202516. Marras, käyttäjä: Nickname

2 tuntia sitten, Nickname kirjoitti:

Tuottajille maksettavia osuuksia kun pitäisi nostaa että maatalous pysyisi hengissä täällä meillä niin laskin että jos maitopurkin hintaa nostettaisiin esim. 20snt/litra ja se summa menisi suoraan tuottajalle kuinka paljon siitä olisi hyötyä?

Tällaiset ajattelumallit tulevat suoraan mtk:n pelikirjasta. Niihin ei kannata lähteä mukaan. Suomessa on yksi maailman korkeimmista maataloustuista.  Maidon lisähinta Oulun korkeudella on 13,3 snt per litra. Lihan teurashinnat ovat tällä hetkellä varsin korkeat. Esim. HK:n teurastamo on puolestaan ryssinyt taloutensa ihan omistajiensa ahneuden takia (Ruotsin valloitusyritys). Ilmastonmuutoksesta on meille pelkkää hyötyä. Maissi kasvaa jo Oulun korkeudella.

Keskiarvotilan sijaan puhuisin siitä, millainen tuotantoyksikkö olisi Suomeen sopiva. Yhteistyöllä saatettaisiin saada järkeviä yksiköitä aikaiseksi. Rajoittavia tekijöitä ovat peltojen omistus, lohkokoko ja kuljetusmatkat navetan ja pellon välillä. Jokin suomalaisessa mentaliteetissa hakkaa yhteistoimintaa vastaan. Toki syitä on helppo luetella. Kahden tilan kallis yhteiskone: Jos se tulee toiselta omistajalta aina epäkuntoisena takaisin, niin se hillitsee kummasti yhteistyön lisäämishaluja jne. Muualla on kuitenkin saatu isoja yksiköitä pyörimään. Saksalaisella kielialueella pidetään jopa maatalousrakentamiskilpailuja. Itävallasta mainitsisin yhtenä menestystarinana 24 pienen maidontuottajan (ka. 8 lypsävää) perustaman kesänavetoimisosuuskunnan, alkujaan 220 le. Nykyään osakkaita on 10 ja lehmäluku 240. Talveksi eläimet ajetaan kotinavetoihinsa. 

Suomessa yhden robon yksikkö (max. 75 lypsävää) on nykyään kannattavuuden alarajoilla, jos aletaan tekemään uutta navettaa. Keskiarvotila tuotti maitoa v 2024 552835 litraa. Siitä osa juotettiin vasikoille.

Muokattu: 16. Marraskuuta, 202516. Marras, käyttäjä: alpensau

C-tukialueelta eduskuntaan noussut Jenna Simula lupaa keväällä lakimuutoksia, 'joilla parannetaan maanviljelijän asemaa huomattavasti. Näin tehdään, jotta se raha jakautuu reilummin siinä koko elintarvikeketjussa ja oikeasti se kannattavuus paranee'.

Markkinataloudessa ei ole sellaista käsitettä kuin reiluus. Kaikki alalla olevat ja olleet tietävät, mitä luikuria syötetään valtamedioille mennen tullen edunvalvontatarkoituksessa. Mediat *uoraavat tässä mukana mainostilan ostamista vastaan.

Edelleen: Lounaissuomen osuusteurastamon hallitsema HK hassasi vuosituhannen alussa 0,5-1 mrd € isot voitot mielessä Ruotsin valloitukseen, joka siis epäonnistui. Mitä epäreilua suomalaiset kuluttajat ja vähittäiskauppa tässä tekivät ? Hävetkää.

Yksi hyvä tapa lisätä elintarviketuotannon kannattavuutta on lakata maksamasta jäähdyttelijöille kulissien ylläpitokorvauksia. Tuttavan avovaimo sai maatilan sivuperintönä. Pellot kynnettiin ja istutettiin nurmelle. Tuotantosuunnaksi valikoitui kesannon niittäminen kerran kesässä. Tätä kutsutaan eurooppalaiseksi ruokajärjestelmäksi. Mitä järkeä maaseudun museoimisessa on ?

Toinen tapa kannattavuuden parantamisessa on kieltää 100 % varastovaraukset. Tilinpäätösostot voidaan vähentää, vaikka raaka-aineet ovat edelleen varastossa.

Muokattu: 19. Tammikuuta19. Tammi, käyttäjä: alpensau

"Aikoinaan on siksi päätetty, että pääasiassa kaikki sipuli myydään II-luokan sipulina, Virtanen kertoo."

Eli, kun kaikki sipulit ovat luokiteltu II-laatuisiksi, ne voidaan  myydä I-luokan hinnoittelun mukaisesti 😃

https://www.is.fi/ruokala/ajankohtaista/art-2000011748358.html

Itävallan yleisradiossa (orf.at) kerrotaan maatalousministeriön kyselystä. Naisten osuus tilan isäntänä on noussut vuodesta 2020 30 %:sta 36:een. Huokaus. Tää video kertoo paljon. Päätelkää itse.

Museo.

Muokattu: 21. Tammikuuta21. Tammi, käyttäjä: alpensau

Valtamedian jutut maataloudesta, kuten tämä, jaksavat ihmetyttää. Informaatioarvo on likipitäen nolla. Tarinan lähteenä mainitaan etujärjestö Mtk. Työntekijöiden kansallisuus on jätetty mainitsematta, ilmeisesti syystä. Mitä ihmettä tällainen proosa Ylen tehtäviin kuuluu ?

Muistan nähneeni jossain kuvalehdessä julkaistun jutun anopin ja appiukon maatilasta ja elämästä, oliko 60-luvun puolivälistä.

Lehmät ovat älykkäämpiä kuin uskotaan | MTV Uutiset https://share.google/USPiiRwSrbkyWxnrp

8 tuntia sitten, Jopotuinen kirjoitti:

Lehmät ovat älykkäämpiä kuin uskotaan | MTV Uutiset https://share.google/USPiiRwSrbkyWxnrp

Tuokin mamma asuu hotellissa maksamatta siitä. Kumpi tässä yhtälössä on tyhmempi ? Isäntä vai lehmä ?

Ylä-Itävallassa huutokaupattiin tammen runkoja. Kiintokuution hinta ylitti 1000 euroa. Kalleimmasta rungosta maksettiin 2700 kiintokuutiolta ja koko rungon hinta ylitti 10.000 €. Alimmassa kuvassa parhaimman ja kalleimman rungon kasvattaja Markus Raschhofer. Tuo sai 'kultaisen kirveen' kiertopalkinnoksi sekä Holzmoar-arvonimen (puusällien ykkönen tai nykykielessä puumestari). 

Selitys saksaksi. Das Wort „Moar“ stammt vom Dialektbegriff für Meier ab (lateinisch major domus), was historisch einen Gutsverwalter oder den Ersten unter den Knechten bezeichnete. Im übertragenen Sinne steht es heute oft für einen „Anführer“ oder „Meister“ einer Gruppe.

Suomessa visakoivu on sitä arvotavaraa.
ChatGPT mukaan sorvilaatuinen visa maksaa tänä päivänä 1900-4700 €/m3
Joskus puhuttiin myös 600 000 €/ha, nykyisestä arviosta ei tietoa.

Itse tuota kuokkinut kahteen eri paikkaan reilun 4 hehtaarin alalle 40+ vuotta sitten ja vituttihan se työ tuolloin kaikkien hyönteisten keskellä ja ajatuksissa että vittu, vasta sitten 50 vuoden päästä! Sittemmin nuo silloiset mietteet ovat hiljakseen sulaneet. 

Koivikko olisi siis 50 vuotiaana hakkuukunnossa ja varmaankin jo aiemminkin jos rahan tarvesta, mutta hakatkoon sitten joku muu.
Ja kuokkikoot itse myös uudet taimet tilalle! 😁

Muokattu: 31. Tammikuuta31. Tammi, käyttäjä: Jopotuinen

Yx Karjalasta taannoin muuttanut vanha isäntä oli manannut,että sinne jäi hieno koivikko.

Visingsö ekskog

Viherpesua vailla vertaa. Friskies-kissanraksupussin kyljessä (kuva) lukee, että 'Työskentelemme ylpeänä maanviljelijöiden kanssa, jotka pyrkivät ennallistamaan maaperää uudistavien käytäntöjen, kuten viljelykierron ja puiden ja pensaiden istuttamisen avulla.' Tämä tarkoittaa, että Me talolliset olemme huolissamme maapallon tilasta ja olemme valmiita tekemään voitavamme sen pelastamiseksi. Tästä on kohtuullista saada asiaankuuluva korvaus.

Ote maatilakirjasta, tieto vuodelta 1932 (vaimon synnyinkotipaikka):  'Viljelysjärjestys: kesanto, syysvilja, 3 heinää, laidun, 2 kevätviljaa.'   Siis viljaa kolmena vuotena ja heinää 5 vuotena.  Matoja on siten paapottu enin osa viljelykierrosta. Nyt 2020-luvulla tuo on hoteinta hottia, josta vaaditaan yhteiskuntaa kassalle.

kuva tulee perässä (maatilakirjan sivua en arvaa laittaa tänne).

Muokattu: 13. Helmikuuta13. Helmi, käyttäjä: alpensau

Itävallassa järjestetään vuosittain talonpoikien hieman suuremmat tanssiaiset. Tilaisuutta varten on luotu puuntuoksuinen parfyymi. Esiintyjiä on luvassa 35 kpl., mm. Andreas Gabalier. Evääksi on tarjolla mm. peuragulassia ja yrttisikaa.

Muokattu: 13. Helmikuuta13. Helmi, käyttäjä: alpensau