Jari N

Mukavaa tekstiä. Se on vaan jännä miten tuolle maantiepyöräilylle menettää itsensä täysin sen pikkurillin kautta. Ja aika samansuuntaisia havaintoja tein itsekin, joskin maastopyörän jälkeen. Nopeus kasvaa, hymy levenee, matkat pitenee... Itse ostin vuosi sitten kaverilta varaston takaa ikivanhan Peugeotin alleni ajatuksena tutustua asfalttipyöräilyyn. Tuohon mennessä takana oli maastopyöräilyä skidiajoista alkaen. Kapea renkainen vei mennessään ja maasturi jäi useammin talliin. Nyt päivitin Peugeotin uuteen Trekkiin. Laakerivikaisen maantierassin jälkeen vauhti vaan kasvaa uudella pyörällä ja naamaa naurattaa. Tahkon jälkeen maasturi ei ole päivänvaloa nähnyt. Pitää käyttää sitäkin lenkillä ettei vallan mustasukkaistu telineessään. Miulla on työmatkatykityksessä aina reppu mukana, joten lukot kulkee kivasti repussa. Joo, lukot. Kaksin kappalein fillari on tälläkin hetkellä köytettynä telineen reunaan. Maantiepyöräily on kiwaa!

Polkupyörällä ajon aloitin viime vuonna uudestaan sitten teinivuosien. Ostin uuden hybridin ja ajoin sillä 2700 km. Jo viime syksynä tuli ajatus, että pitäisi ostaa matalamman ajoasennon CycloCross-pyörä. Ajot kuitenkin loppui ennen kuin ehdin totetuttaa ajatuksen. Keväämmällä lueskelin fillariaiheisia foorumeita ja päätinkin ostaa kunnollisen maantiepyörän. Kerralla niin hyvän, ettei heti tee mieli ostaa taas uutta pyörää. Nyt tuntuu siltä, että tein oikean ratkaisun.
 
Eivät "isot pojat" foorumeilla ole puhuneet ihan pehmoisia siitä miten paljon pyöräilyn luonne muuttuu, kun saa allensa maantiepyörän. Mutta uskottava se nyt on, kun tämmöinen kuntoilija-amatöörikin sen huomaa. Tilasin viime vuoden mallia olevan Bianchi Infiniton. En siis edes koeajanut fillaria. Enkä ikinä ajanut millään vastaavalla aiemmin. Pyörä ilman polkimia painaa vähän päälle 7 kg. Vaihteina on Campagnolon Athena EPS  sähkölsellä vaihteensiiirrolla. Ja kyllä tällä kelpaa huristella. Työmatkan keskinopeus nousi kertalaakilla likimain 5 km/h. Ylämäissä huomaa kuinka paljon paremmin Bianchi nousee kuin tuplasti painavampi hybridi. Bianchin vaihteiden välityksetkin ovat paremmat. Vaihteita tuleekin käytettyä paljon. Sähköinen vaihteisto toimii kuin unelma, Täsmällisesti ja luotettavasti. Tarvittaessa saa useamman rattaan siirrettyä kerralla, Maantiepyörän ajoasento on vaikeampi kuin hybridin kanssa. Parin lenkin jälkeen siihen tottui. Mutta ensimmäiset kilometrit tuntuivat aika tavalla käsissä. Nyt vasta ymmärrän, miksi pyöräilijöille myydään sormettomia, pehmustettuja hanskoja. Bianchi tärisee epätasaisuuksissa paljon enemmän kuin tavallinen hybridi. Pyöräilykäsineiden käyttö pienensi käsien rasitusta.
 
Miksi en heti harkinnut maantiepyörää oli epäilys siitä, etten pärjää sen kanssa hiekkatiellä. Joudun kotoa lähtiessä ajamaan aina viitisen kilometriä, ennen kuin pääsen päällystetylle tielle. Onneksi nämä hiekkatiet ovat kovia. Niinpä olen pärjännyt kuivalla kelillä Bianchini kanssa ilman ongelmia. Renkaat ovat 25mm  Continental GrandPrix 4000 SII. Mutta erehdyin sateisein päivän jälkeen ajamaan mutaisen kuopan yli ja vannejarrut menivät aivan tukkoon. Niitä piti pysähtyä putsaamaan ojaruoista löytämälläni tikulla. Kuramöykyt tulivat ihan hetkessä  jarruihin ja polkeminen muuttui saman tien erittäin raskaaksi. Huonommilla, märillä ja kuraisilla keleillä pitää lähteä vanhalla hybridillä pyöräilemään. Sen levyjarrut eivät ole kertaakaan oikkuilleet, vaikka olisi millaisessa kelissä ajanut. Eli, ei se vanha pyöräkään tarpeettomaksi jää. Maantiepyörä ja yuleiskäyttöinen hybridi täydentävät toisiaan. Fulcrum Racing Quatrrro -vanteet ilmeisesti ovat ontot. Toimivat kuin kaikupohjana. Hiekkatiellä pyörä tuntuu äänekkäältä. Tasaisemmalla pinnalla ei paljon ääntä kuulu. Semmoinen viuh-viuh vaan kun kammet pyörii
 
Pyörän luklitus tuli pieneksi ongelmaksi. Työpaikalla saan fillarin nostetuksi sisään turvaan. Mutta töistä kotiin tullessa ei oikein uskalla jättää ilman lukitusta ruokakaupan pihaan. Jotain pientä kun tulee välillä tarve kotiin hakea. Niinpä ostin Abus Bordo 6100 numerolukon. Tuntuu tosin hassulta, että pitää kantaa toista kiloa painavaa lukkoa, kun pyörä itse muutoin on kevyt. Bordo kuitenkin kulkee mukavasti omassa kotelossa toisen juomapullon paikalla varsin huomaamattomasti. Paitsi epätasaisella pinnalla. Lukko rämisee, vaikka onkin päällystetty ja itse pidike on pehmeeä kumia. Pelkillä pyörälenkeillä lukon voi jättää tietysti kotiinkin, kun pyörä on koko ajan tiukasti jalkojen välissä. 
 
Infinito Athena EPS sähkövaihteilla oli kallis ostos. Siitäkin huolimatta, että sitä myydään alennuksella. Mutta ei ole kaduttanut vielä päivääkään.