Jump to content
Facebookin kautta kirjautuminen poistuu ×

Miten ihminen päätyy hankekoordinaattoriksi? OSA3


VeskuK

1 079 katselua

Kuusamoon kotiutuminen oli varsin rankka kokemus, avoimesta, vähän hällä väliä tyylisestä Kiwi-kulttuurista keskelle epäluuloisia murjottavia kuusamolaisia. Töitä ei ollut ja Kuusamossa vaikea päästä edes hanttihommiin, jos ei tunne ketään.

 

Lopulta päädyin vaimon avustuksella Metsähallitukselle huoltomieheksi Kiutakönkäälle. Rakennettiin tulipaikkaa ja muuta mukavaa. Kovasti oli erimielisyyttä sorastuksen suhteen työtovereiden kanssa ;)

 

Seuraavaksi pieni tutustuminen Haapaveteen ja tehdashommiin, ei ollut kyllä mun juttu eli otin loparit ja maitojunalla Kuusamoon.

 

Kympin tunti sekatyömiehenä Veikko Kallungille. Raivaussahalla metsää nurin, kattoa maalattiin ja vaikka mitä. Todella antoisa tuttavuus tämä Veikko! Häneltä löytyi elämänviisautta vaikka muille jakaa. Veikko oli Kuusamon matkailun pioneerejä, käynyt töissä Ruotsissa Kimmo Elomaan hommissa ja vaikka mitä muuta.

 

Seuraavaksi nielin katkeraa kalkkia, kun minua ei valittu Hossan puistoa perustettaessa fillarireittejä suunnittelemaan. Ehkä ei ollut hyvä kritisoida työhaastattelussa sorastuksia tai Iivaaran uusia mielestäni umpisurkeita reittilinjauksia. Toisaalta, hyvä että olin rehellinen, en tiedä miten olisin sorastushommista selvinnyt järjissäni. Ja Taneli Kaakinen hoisi tuon homman hienosti!

 

Onneksi vaimo taas suhteillaan pelasti tilanteen - juuri kun maailma näytti todella mustalta pääsin tekemään Naturpolikseen kesämatkailun reitistöselvitystä. Tässä oli myös ensi kosketus hankemaailmaan, samoja asioita mitä raportoin oli nostettu esille jo 90-luvun lopussa edellisessä vastaavassa hankkeessa. Mitään ei oltu tehty, vain mappeja ja raportteja.

 

Selvittely onnistui kuitenkin niin hyvin, että pääsin Slow Adventure-hankkeeseen pyörämatkailuasiantuntijaksi. Tahkosin ison määrän tuoteaihioita ja yritin muutenkin olla hyödyksi.

 

Aiemmissa hankkeissa tuli pyörittyä myös Taivalkoskella ja seuraava ura urkenikin siellä Liikuntasuunnittelijana, kiitos Petri Voutilaiselle. Työnä oli selvitellä Taivalkosken mtb-reitit ja tehdä niille kehityssuunnitelma. Jälki.fi:ssä ja tälläkin foorumilla löytyy tarinaa tuosta rupeamasta.

 

Taivalkosken aika oli käänteentekevää omassa ajattelussa, pitkät työmatkat menivät rattoisasti Jordan Petersonin luentojen ja puheiden parissa. Teinistä asti elämää hallinnut nihilismi alkoi helpottamaan. Tässä auttoi myös FAM-matka mihin tein Taivalkosken osuuden, tapasin siellä pari erikoista hippiä Hollannista, Marco Rinkin ja Rick Koekoekin:

 

 


Tästä tulee liian pitkä, jatketaan seuraavassa osassa, kiitos kun luit!

Vesku

0 kommenttia


Recommended Comments

Ei kommentteja.

Luo uusi käyttäjätili tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!

Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?

Kirjaudu sisään
×
×
  • Luo uusi...

Tärkeää tietoa

Hyväksy Käyttöehdot ja Tietosuojakäyntö.